Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__25
uintia syyskuulla
ihanat_kesakuvat__19
ihanat_kesakuvat__33
aamuaurinko atlantilla 19.4.2011
kaunista
venajan savut
5.7.10

Hyvää uutta vuotta 2015!

Sunnuntai 28.12.2014 klo 12:55 - Heljä Järvinen

hyvaa_uutta_vuotta_2015.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Väestön terveyden edistäminen

Maanantai 15.12.2014 klo 17:04 - Heljä Järvinen

Suomalaisista aikuisista noin puolet sairastaa ainakin yhtä pitkäaikaista sairautta, ja pitkäaikaissairaiden osuus kasvaa aikuisväestössä jyrkästi nuorista vanhempiin ikäryhmiin. Pitkäaikainen sairastavuus on jatkuvasti lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.
Pitkäaikaissairauksien yleisimmät ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten taudit, mielenterveyden häiriöt ja diabetes. Varsinkin niin sanottu 2-tyypin diabetes on voimakkaasti lisääntymässä. Myös astma, allergiset hengitystieoireet ja ihottumat ovat yleistyneet huomattavasti.
Tiedon tarjoaminen asukkaalle on tärkeää, jotta he voisivat hoitaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla ja tehdä omaa hyvinvointiaan koskevia oikeaan tietoon perustuvia valintoja. Lisäksi tärkeää on terveyden edistämisprosessin jatkuvuus ja säännöllinen yksilöllinen yhteydenpito kyselyin tai muuten koko joukon kokoava tilaisuus.
Jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö ja hänellä on oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään loppuun saakka. Jokaisella meillä on itsemääräämisoikeus ja jokainen meistä itse tekee päätöksen omasta elämäntavastaan ja -tyylistään.
Tärkeää olisi saada nuorempi väestö ymmärtämään oman terveyden ylläpidon merkitys ja huolehtia vanhenevan väestön kuntouttavasta terveydenhoidosta pysymään ikääntymisestä huolimatta toimintakuntoisena ja antaa täten heille mahdollisuus asua ja toimia kotonaan mahdollisimman pitkään. Terveyden edistäminen kunnassa tulisi olemaan pitkäaikainen prosessi ja edetessään sen toimivuutta ja tuottavuutta tarkasteltaisiin erilaisin menetelmin.
Kuntien ja kuntayhtymien on vastattava pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta asukkailleen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa tätä palvelua.
Perustuslaissa (1999/731, 19 §) todetaan, että julkisen vallan on turvatta jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Kuntalaki (1995/365, 1 §) antaa kuntien tehtäväksi pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
Kansanterveyslain (2005/928, 1 §) mukaan kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa.
Terveyden edistäminen on mukana myös erityislainsäädännössä, esimerkiksi erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Väestön terveyden edistämisen
Tavoitteena
on tukea lapsia ja nuoria valinnoissaan hyvän terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea aikuisia ymmärtämään esimerkin merkitys terveyden hoidossa ja pyrkiä vähentämään riskiä sairastua kansansairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen. Opastaa asukkaita terveellisten elintapojen pariin jakamalla tietoa terveyttä edistävistä tavoista, ruokailun ja liikunnan merkityksestä sekä sosiaalisen hyvän tukiverkoston merkityksestä elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on myös pyrkiä saamaan eri-ikäiset kuntalaiset yhteisen asian pariin. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalle kohdistuvia kuluja.
Keinoja
- ovat kunnan tarjoamat tietoiskutyyppiset informaatiot ja avointen luentotilaisuuksien järjestäminen     aiheena
-      mitä terveellinen ruokavalio on
-      mitä merkitystä liikunnalla on terveyteen ja hyvinvointiin
-      mitä merkitystä on riittävällä levolla
-      mitä merkitystä on hyvillä ja toimivilla ihmissuhteilla ihmisen hyvinvointiin
-      kuntalaiset kokoava yhteinen liikuntatapahtuma 3-4 kertaa vuodessa, jossa jokainen voi toinen toistaan tukien ja kannustaen saada uskoa ja luottamusta siihen, että itsestään ja toisesta välittäminen kannattaa.
-      pienryhmien kokoontuminen 6-8 kertaa vuodessa
 
Vaikuttavuus
Edellä esitettyjen toimien välitöntä vaikuttavuutta ei ole helppo osoittaa. Kunnan asukkaiden kannustaminen terveempiin elintapoihin ja hyvään yhteisöllisyyteen kantavat hedelmää vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua sairastavuusmittareilla arvioitavissa määrin.
Lyhyemmällä aikavälillä voidaan luoda kunnassa tunne, että hallinto- ja virkakoneistossa oikeasti välitetään asukkaiden hyvinvoinnista. Tähän liittyy vahvasti myös eri syistä johtuvan syrjäytymisen ehkäiseminen tai lievittäminen. Paikkakuntamme jo valitettavan harvalukuiset nuoret ovat niin rajallinen ja arvokas resurssi, että heidän edukseen olisi syytä panostaa jatkossakin mahdollisimman paljon liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kunnan tuki on näissä tarpeellinen, koska pienen väestöpohjan takia ei pelkällä kaupallisella periaatteella toimien voida saada kovin kattavaa tarjontaa omalle kylälle.
-      väestön sairastuvuus vähenee -> terveyden- ja sairaanhoidon kulut vähenevät
-      väestö pysyy toimintakuntoisena pidempään -> tapaturma- ym. riskit vähenevät -> tapaturmista ym. johtuvat kulut vähenevät
-      lapsesta ja nuoresta asti opimme huolehtimaan terveydestä
Jatkuvuus
Kunnan asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen on jatkossakin yksi kunnan perustehtävistä. Tämän toiminnan tulee olla jatkuvaa ja kehitettävää. Ohi menevillä projekteilla ei tässä asiassa suuria saavuteta. Mikäli jatkossa joudutaan kuntaliitosten kautta osaksi suurempaa hallinnollista aluetta, on pelättävissä, että silloin ei enää ole helppoa saada alueellisesti palveluja parannettua mahdollisen suurkunnan muita alueita monipuolisemmiksi. Siksikin olisi nyt tärkeää saada monipuolinen terveyttä edistävä toiminta kunnassamme laajalla rintamalla käyntiin, kun olemme vielä itsenäisiä ja kunnan taloudellinen tilannekin on sen verran kohtuullinen, että kohtuullisiin panostuksiin voidaan osoittaa varoja
Vaikkakin väestön terveyden edistäminen on kuntien vastuulla, on yksilö keskeisessä asemassa hyvinvointinsa ylläpitäjänä. Tavoitteena olisikin kartoittaa väestön mielenkiinto asiaan ja rakentaa oman kuntalaistemme tarpeisiin soveltuvaa tiedon tarjoamista ja kannusteita yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi ja terveyden edistämiseksi.
 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perustuslaki (1999/731, 19 §) Kuntalaki (1995/365, 1 §) Kansanterveyslaki (2005/928, 1 §)

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Keskiviikko 19.11.2014 - Heljä Järvinen

Yhteiskuntamme talous on pahassa jamassa ja syyllisiä siihen haetaan jopa tavallisista kansalaisista. Maamme hallitukset ovat aina eri aikoina tehneet virheitä ja koskaan emme tunnu saavan sellaisia päättäjiä, jotka osaisivat hoitaa mitään yhteisiä asioita kunnolla. Näin kuulee alati puhuttavan.

Epäkiitollisina aikoina yksilön vastuu korostuu ja sitä vastuuta ei tulisi unohtaa koskaan. Me olemme vastuussa ensi sijassa itsestämme, mutta myös toisistamme ja juuri nyt meidän tulisi kiinnittää huomiota lähellämme oleviin hyviin asioihin, pyrkiä ylläpitämään niitä ja kehittää sitä mikä parannusta vaatii. Turhaan ei ole lausuttu ”kaveria ei jätetä”.

Kaveria ei saisi jättää nyt, kun kaikki tarvitsemme toisiamme pitääksemme tämän yhteiskunnan toimivana ja tolpillaan. Menneet viime vuodet ovat vain lisänneet ahdinkoa ja epävarmuutta ja ennusteiden mukaan tämä jatkunee vielä.

Myös meidän pikkuisessa kunnassamme tarvitsemme sitä yhteishenkeä kipeästi. Kaveria ei saisi jättää täälläkään. Meidän tulisi luontevasti osata välittää toisistamme ja antaa tukeamme sitä tarvitsevalle, pyyteettömästi. Me tarvitsemme myönteistä ajattelua ja tekemistä kehittyäksemme edelleen. Ajatuksemme ohjaa tekojamme ja sillä on luonnollisesti merkityksensä millainen sävy mietteissämme on. Myönteinen ajatus kantaa pidemmälle ja tuo voimavaroja ja se kehittää meitä myös ihmisinä. Positiivinen virta auttaa vaikeimmankin ajan yli.

Eräs yrittäjä-ystäväni oli juuri matkalla Afrikassa ja kertoi, että oli suuri kokemus nähdä se vaatimattomuus ja ne karut slummialueet ja ihmiset siellä, jotka iloitsivat elämästään kaiken kurjuuden keskellä. Heidän myönteinen asenteensa teki lähtemättömän vaikutuksen ystävääni, joka itse on hyvin iloinen ja myönteinen ja todella yritteliäs ja aikaansaava. Ystäväni sanoi, että jokaisen suomalaisen tulisi kokea maailman köyhimpien olosuhteet, jolloin ymmärtäisimme asettaa asiamme ja vaatimuksemme oikeisiin mittasuhteisiin. Pitääkö meidän kokea jotain hyvin poikkeuksellista ymmärtääksemme sen hyvän, joka meillä on?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaveria ei jätetä, Afrikka, slummi, positiivinen

Iäkkäiden kotona selviytyminen arjessa - apuvälineet apuna

Torstai 23.10.2014 - Heljä Järvinen

Geronteknologia on teknisiä apuvälineitä ja menetelmiä joiden avulla voidaan edistää ja ylläpitää heikkokuntoisempienkin vanhusten kotihoidossa selviämistä ja siirtää laitoshoitoon joutumisen ajankohtaa.

Geronteknologisten laitteiden hankinta ei yksin ratkaise kotona asumisen vaikeuksia. Lisäksi tarvitaan aina hoitajan inhimillistä huolenpitoa.

Tällä hetkellä ja jo muutaman vuosikymmenen ajankin on ollut melko laajassa käytössä n. turvaranneke tai turvapuhelinjärjestelmä joiden avulla on voitu saada palvelun asiakkaana olevalle vanhukselle apua kotiin erilaisissa hätätilanteissa.

Nykyaikana teknologia mahdollistaa hankittavaksi kohtuullisella hinnalla hienostuneempiakin apuvälineitä vanhusten turvaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi kulunvalvontaan ja vanhuksen elintoimintojen havaitsemiseen käyttökelpoiset liikkeentunnistimet, turvamatot, ovihälyttimet, kaatumishälyttimet ja karkailevien ja eksyvien vanhusten turvaksi myös erilaiset paikannusjärjestelmät.

Asumisen turvallisuutta voidaan parantaa savu- ja palovaroittimilla, turvaliesillä ja muilla ajastettavilla kodinkoneilla. Lisäksi öistä turvallisuutta voidaan parantaa liikkeentunnistimella toimivilla valaisimilla, jolloin asiakkaat eivät joudu kompuroimaan pimeässä.

Vanhusten omatoimisuutta voidaan tukea mitä erilaisimmilla kalenteri- ja muistutusjärjestelmillä, joiden toteutukseen jo nykyaikaiset tietotekniikan mahdollisuudet ovat lähes lukemattomat. Jo nyt vanhusikään tulevat ikäluokat ovat käyttäneet työssään tietojärjestelmiä ja kykenevät varmaan myös korkeassa iässä käyttämään yksinkertaisia ja automatisoituja järjestelmiä. On myös käytettävissä sovelluksia lääkkeiden annosteluun ja jopa aterioiden jakeluun.

- liikkeentunnistusmatot (vuoteesta nousu, huoneistosta poistuminen tai siellä liikkuminen tai liikkumattomuus)

- älypatjat (voidaan seurata asukkaan elintoimintoja, lähinnä hengitysliikkeitä ja unissaan kääntyilyä

- kameravalvonta (kaksisuuntainen kuva- ja puheyhteys)

Kaikki edellä mainitut tekniset valvontalaitteet puuttuvat asukkaan yksityisyyden suojaan ja siksi niitä voidaan ottaa käyttöön ainoastaan hänen suostumuksellaan.

Laitteistojen kustantaminen jäänee kotikunnan sosiaali- ja terveystoimen tai vaihtoehtoisesti asiakkaan (omaisen) vastuulle. Joka tapauksessa geronteknologian käyttö säästää sekä asiakkaan, että yhteiskunnan kustannuksia mahdollistaessaan hoidon ja asumisen kotona pidempään.

pelargonia.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Geronteknologia, turvaranneke, liiketunnistinvalaisimet, ovihälyttimet,

Ennaltaehkäisy unohdettu kokonaan terveydenhoidossa

Perjantai 31.1.2014 klo 14:56 - Heljä Järvinen

Suomessa on painiskeltu terveydenhuollon tehokkaan järjestämistavan puolesta. Milloin on syytä haettu aikansa eläneestä tavasta työskennellä vanhentuneissa ja riittämättömissä tiloissa. Toisaalta taas on käytetty aikaa erilaisten ja yhteen sopimattomien ja toimimattomien potilastietojärjestelmien kanssa. Milloin mistäkin on ratkaisevaa syytä haettu pahentuneeseen ongelmaan, mutta onnistuneesti on kyetty välttelemään sitä tosiasiaa, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on unohdettu kokonaan. On ryhdytty hoitamaan vain sairauksia. Potilasta hyppyytetään erikoissairaanhoidossa niin kauan kunnes oikea osaamisala löytyy ja sairautta voidaan alkaa hoitaa. Pirstaloitunut ja levällään oleva terveyden- ja sairaanhuolto tuhlaa niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin voimavaroja.

Lääketieteen erikoisosaamisalat ovat olleet muotiasia: mitä trendikkäämpi ja hienompi nimike on, sen parempi. Tästä muodikkuudesta ja hienoudesta on tullut nykyisen terveydenhuollon kompastuskivi. Aikoinaan, kun muun muassa terveydenhoitajat hoitivat koko perhekuntaa, oltiin selvillä perheiden hyvinvoinnista tai huonovointisuudesta. Samoin kunnanlääkärit olivat koko perheen omalääkäreitä ja perheenjäsenten asiat tulivat yksilöllisesti hoidettua. Lääkärit tiesivät silloin laaja-alaisesti lääketieteestä. Tänä päivänäkin toki löytyy huippuosaajia perusterveydenhuollossa ja niitä tarvitaan, että potilaat osattaisiin tarvittaessa ohjata oikean erikoissairaanhoidon piiriin.

Terveydenhuollon ammattilaiset väsytetään tähän uuden sosiaali- ja terveystoimen järjestämistavan suunnitelman sekavaan ja päämäärättömään äpästelyyn. Olemassa olevat resurssit tuhlataan suuriin teoreettisiin suunnitelmiin, jotka eivät kohtaa käytännön työn parissa työskenteleviä terveyden- ja sairaanhuollon henkilöitä ja hoidon kohteena olevia potilaita. Paperilla kaikki näyttää useasti hienolle ja käytännölliselle, mutta kun niitä yritetään soveltaa käytäntöön, hienous ja toimivuus ovat kaukana arjesta.

Ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla kykenisimme hidastamaan ja jopa vähentämään sairaanhoidon kustannuksia. Peräänkuulutan yksilön vastuuta omasta itsestään. Me itse omilla toimillamme useasti edesautamme sairauksien syntymistä. Tästä oivana esimerkkinä on tyypin 2 diabetes. On diagnosoitu liki 300 000 ihmisen sairastavan tätä ja lähes saman verran on ihmisiä, jotka tietämättään sairastavat kyseistä tautia. Tyypin 2 diabetes, kuten aika monet muutkin sairaudet kyettäisiin pitämään kurissa liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, päihteettömyydellä ja riittävällä levolla.

Ihmisellä itsellään on suuri vastuu huolehtia terveydestään ja annetuista hoito-ohjeista kulloisenkin sairauden kohdalla. Nythän sairaanhoidossa vastuu näyttäisi olevan pelkästään terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavilla henkilöillä.

Lääkärin vastaanotollekin varmaan pääsisi helpommin, mikäli vihdoin pyrittäisiin pysäyttämään tai edes hidastamaan tätä syöksykierrettä ja panostettaisiin ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisäämällä sinne resursseja, rahaa ja henkilökuntaa.

Milloin ymmärrämme, että ennaltaehkäisy ja varautuminen ovat ne tärkeimmät toiminnot meidän ihmisten ja yhteiskuntamme toimintojen turvaamiseksi? Millaisia katastrofeja me vielä tarvitsemme ymmärtääksemme vastuumme ja velvoitteemme?

 

Heljä Järvinen
(Ksml 29.1.2014, mielipide)
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, terveydenhoitaja, lääkäri, tyypin 2 diabetes, diagnoosi

Joulunrauhaa

Keskiviikko 18.12.2013 klo 12:11 - Heljä Järvinen

Joulurauhaa ja iloa toivotan Sinulle!
Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, lapselle rauhaa, ne rauhaa soi.
Enkelin laulu rauhaa, rauhaa toistaa. Seimen yllä jouluntähti valkeuttaan
kirkkaana silmiin lapsosen nyt loistaa. Maariainen tuutii seimen pienoistaan.
- Une Haarnoja -
blogin_sydan.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, Jouluevankeliumi, Suomalainen Joulu, Adventti, Kauneimmat Joululaulut

Mukavassa seurassa aika rientää

Sunnuntai 21.7.2013 klo 17:20 - Heljä Järvinen

Kylläpä aika rientää! Hyvässä seurassa aika rientää nopeammin ja lisäksi se hyvä seura auttaa pitämään yllä myönteistä asennetta. Ajaessani autolla keskustelin ystäväni kanssa puhelimessa ja totesinkin hänelle, että puhuminen auttaa aina ja nauraminen lisäksi keventää mukavasti oloa. Handsfree oli oiva apuväline senkin keskusteluna aikana, mutta sen turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta en ole aivan varma. Antaahan se toki molemmille käsille vapauden pitää huolta kaikista nappuloista ja kepeistä, mitä varsinkin huonoilla talvikeleillä tarvitsee ehkä useammin, kuin kuivalla kesäkelillä. Monenlaisissa keleissä on tullut ajeltuakin. En ole edes viitsinyt laskea, kuinka paljon aikaa on mennyt autossa istumiseen. Ehkä käytän siitä liikenevän ajan sen asian pohtimiseen miten välttyisin ”turhilta ajokilometreiltä” tai miten vastavuoroisesti yritän eliminoida kenties liiasta istumisesta aiheutuvat jalkojen turvotukset tai suonikohjut. Molemmat vaivat saattavat tosin olla myös geeniperimästä johtuvia. Toki juuri vähäinen liikkumattomuus ja istuminen ylipäätään lisää riskiä saada muitakin vähemmän kiitollisia seuralaisia.

Loppuiäksi tarkoitettu kunnonkohotusprosessi on taas monenlaisten vaiheiden jälkeen edennyt hienosti, rasitusvammoja lukuun ottamatta. Kylmäpakkaukset ja kipulääkegeelit on kaivettu naftaliinista ja tehokas, lihaskalvoja avaava hieronta on ollut erinomaisena tukena. Itselleni, oman edistymiseni kannalta tärkeimmät asiat ovat olleet luotettavat valmentajat ja fysioterapeutit. Suurin osa harjoituksista on yksinäistä puurtamista ja joskus tuntuu, että aika ei tahdo kulua ja jalka ei nouse toivotulla tavalla. Menneen syksyn ja talven sekä nyt kesänkin aikana on ollut ihana mahdollisuus porukalla treenata lenkkikerhossa monia juoksuun liittyviä asioita, muun muassa juoksutekniikkaa ja lihashuoltoa. Ryhmässä on voimaa ja se juuri antaa sitä kaivattua potkua niihin yksinäisiin, joskin useasti mukaviinkin juoksu- ja pyörälenkkeihin ja muihin lihaskuntoharjoituksiin.

Luin viikonlopun roskalehden lööpistä, kuinka joku julkkishenkilö kertoi selättävänsä pelkotiloja juostessaan. Monenlaisia ”tiloja” sitä tuleekin vastaan, kun taistelee aikaa vastaan. Ikääntyessä keho ei enää tottele yhtä aktiivisesti kuin nuorempana ja monet asiat vaativat paljon enemmän aikaa ja levätäkin pitää. Monia kynnyksiä minäkin olen jo ylittänyt hyvien valmentajien ansiosta. Muutama vuosi sitten minulle tuli lannerangan välilevytyrä kovine kipuineen ja se on hyvä esimerkki siitä miten keho muistaa kivun ja kuinka se muisti ohjaili aivan näihin päiviin asti kaikenlaisia toimia. Sen pelon sain nujerrettua hyvässä ohjauksessa ja se tunne oli huikean hieno, kun huomasi, että ei satukaan, vaikka harjoittaa tiettyjä lihasryhmiä! Kipumuisti ohjailee meitä ja nujertaessamme sen, kehitys alkaa.

Pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena ihminen tarvitsee fyysistä kuormitusta päivittäin. Tarvitsemme monipuolista ja säännöllistä hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa joka edistää työ- ja toimintakykyä, sekä antaa myös psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio antaa voimavaroja. Ihmisen ei tulisi unohtaa riittävän levon merkitystä hyvinvoinnillensa, vaan pyrkiä säännöllisyyteen nukkumaanmenoajassa ja yöunien riittävyyteen. Oman kuntonsa ylläpitäminen on tärkeimpiä asioita elämässämme.

ihanat_kesakuvat__26.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fysioterapeutti, valmentaja, lööppi, terveys, hyväkuntoisuus

Työikäisen henkinen turvallisuus

Torstai 23.5.2013 klo 11:23 - Heljä Järvinen

Työikäisen jaksamisen edellytyksenä on henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi. Molemmat ovat sidoksissa toisiinsa.

Henkinen hyvinvointi koostuu muun muassa mielen tasapainosta, hyvistä ihmissuhteista niin kotona kuin lähipiirissä ja työpaikallakin. Turvaa tuo myös oman ammattinsa osaaminen ja oman itsensä arvostaminen sekä oman työyhteisön arvostaminen ja kunnioittaminen. Kun työikäistä kohtaa työttömyys, on henkinen hyvinvointi merkittävässä roolissa arkipäivän jaksamisessa. Aina kaikki osa-alueet eivät ole hyvässä jamassa ja siksi jokainen henkilökohtaisesti on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, että  jaksaa arjessa.

Henkisen hyvinvoinnin perustana on terveys. Pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena ihminen tarvitsee fyysistä kuormitusta päivittäin. Työkykyisyyden ylläpitämiseksi tarvitsemme vapaa-aikanamme monipuolista ja säännöllistä liikuntaa joka edistää työ- ja toimintakykyä, sekä antaa myös psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio antaa voimavaroja. Ihmisen ei tulisi unohtaa riittävän levon merkitystä hyvinvoinnillensa, vaan pyrkiä säännöllisyyteen nukkumaanmenoajassa ja yöunien riittävyyteen.

Hyvä henkinen turvallisuus syntyy turvallisuudesta ja elämänhallinnan tunteesta.

-       ei tarvitse pelätä mitään eikä ketään

-       osaa ja hallitsee työnsä

-       voi luottaa läheisiinsä ja työtovereihin

Yhden osatekijän pettäessä voidaan kompensoida jos suuri osa muista asioista on kunnossa. Jos tulee taloudellisia huolia, mutta on työpaikka ja perhe, niin silloin huoli on helpompi kestää. Mikäli tulee taas useampia isoja ongelmia niin henkisesti ja ruumiillisesti terve ja hyväkuntoinen ihminen kestää suuretkin vastoinkäymiset paremmin.

kesakuun_kuutamo2.jpg

Työelämässä työnantaja on suuressa vastuussa. Työyhteisön tulee olla toimiva ja turvallinen. Työnantaja on esimiesten välityksellä velvollinen valvomaan ja ohjaamaan työyhteisön toimintaa niin, että kenenkään työntekijän turvallisuus ei vaarannu. Tämä koskee myös henkistä turvallisuutta. Työnantajan vastuulla on esimiesten kautta valvoa ja ohjata työntekijää niin, että työ ei aiheuta terveydelle vaarallista kuormitusta ja myös työsyrjinnän ja työpaikkakiusaamisen estäminen on viime kädessä työnantajan vastuulla. Työhyvinvoinnin perusedellytyksenä on työsuojelulainsäädännön noudattaminen.

Toimivat ja lämpimät suhteet perheeseen ja lähiyhteisöön lisäävät henkistä hyvinvointia ja tuovat turvallisuudentunnetta. Esimiesten hyvä johtamistaito avoimessa työyhteisössä ja selkeässä organisaatiossa vaikuttaa myönteisesti työn sisältöön ja sen tuottavuuteen ja antaa työntekijälle valmiuksia omaksua työn tuottamat vaatimukset. Myös omat ja työyhteisön arvot ja asenteet sekä motivaatio tukee henkistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Ammatillinen osaaminen on vahva tuki hyvinvoinnille. Hyvinvoivilla työntekijöillä on hyvä toiminta- ja työkyky.

Henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen perustana ovat hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto. Näiden säilymistä edistävät hyvä ruumiillinen terveydentila ja riittävä suorituskyky elämän eri tilanteissa. Omaa suorituskykyään voi ylläpitää ja parantaakin säännöllisillä ja terveellisillä elintavoilla ja kuntoliikunnalla. Lisäksi liian raskaalta kuormitukselta välttyminen työssä ja yksityiselämässä edistää sekä ruumiillista että henkistä hyvinvointia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henkiseen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, työnantajan vastuu, ruumiillinen hyvinvointi, henkinen tuvallisuus, elämänhallinta

Kansallinen veteraanipäivä

Lauantai 27.4.2013 klo 8:41 - Heljä Järvinen

juhannus.jpg
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Suomessa on vietetty veteraanipäivää 27. huhtikuuta jo vuodesta 1986 lähtien. Kesti yli 40 vuotta sodan päättymisestä ennen kuin sotiemme veteraanit alkoivat saada laajempaa julkista tunnustusta.
 
Näiden, liki 30 vuoden aikana veteraanien arvostuksen lisääntyessä ovat myös vapaaehtoiset maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt saaneet uutta virkeyttä toimintaansa. Nuoremmatkin polvet ymmärtävät, että varautuminen tuo parhaat mahdollisuudet turvallisuudelle. Myös aikanaan lakkautettujen suojeluskunta- ja lottajärjestöjen kunnia on palautettu.
 
Sotatoimissa veteraanien sukupolvi onnistui pelastamaan maamme itsenäisyyden ja sodan jälkeisestä jälleenrakennuskaudesta saatiin pohja nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnallemme. Veteraanit ovat omissa järjestöissään koko sodanjälkisen ajan vaalineet perinteitään ja tukeneet heikommassa asemassa olevia veljiään ja sisariaan. Veteraaneista nuorimpienkin jo saavutettua 87 vuoden iän on nuorempien sukupolvien aika tarjota apuaan toiminnan jatkamiseksi ja perinteiden siirtämiseksi vielä uusillekin sukupolville. Näin on jo monessa paikassa toimittukin.
 
Yhteiskuntamme muututtua teknisemmäksi ja monella tavalla monimutkaisemmaksi on maanpuolustusjärjestöjenkin toiminta muuttunut. Sotilaallisen toiminnan harjoittelusta painopiste on siirtynyt siviilikriisinhallinnan suuntaan, jolla varaudutaan erilaisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Näihin toimiin ovat voineet osallistua myös nuoret ja naiset ilman suoritettua varusmiespalvelustakin. Tämä on tuonut laajempaa pohjaa toiminnalle. Myös järjestöihin kuulumattomillekin on tarjottu mahdollisuutta osallistua arkipäivän turvallisuutta ja kodin varautumista käsitteleville kursseille.
 
Esitän nöyrimmät kiitokseni veteraaneille siitä, että voimme viettää tätä kansallista veteraanipäivää. Toivon, että veteraanisukupolven perinteet ja esimerkki vastuun tinkimättömästä kantamisesta säilyvät jälkipolville ja että nuoremmatkin sukupolvet ymmärtävät yhteiskuntavastuun merkityksen itsenäiselle isänmaallemme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Jyväskylän Paviljonki, 2013

Kevät

Tiistai 9.4.2013 klo 11:19 - Heljä Järvinen

On ollut pitkä talvi ja nyt tuntuu sille, että pitkä kylmä kevät seuraa ikuisuuden kestänyttä talvea. Ihanaa kesää odotellessa on hyvä kuntoilla ja kehittää itseänsä. Hyvä lihaskunto takaa terveemmät ja elinvoimaisemmat hetket.

Hyvä fyysinen kunto antaa valmiudet kohdata vähemmän innostavat ja mieluisat asiat. Minusta yhteiskunnan pitäisi tukea niitä henkilöitä, jotka aktiivisesti huolehtivat itsestään ja koettavat kaikin tavoin pitää itsensä terveenä, säännöllisellä liikunnalla, monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä levolla. Sairauksien tukeminen yhteiskunnan, siis veronmaksajien varoin on ihan sairasta hommaa.

maisema10.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylmä kevät, pitkä kevät

Terveyden- vai sairaanhuoltoa?

Lauantai 24.11.2012 klo 8:33 - Heljä Järvinen

Terveydenhuoltojärjestelmän muutosprosessi on suuri absessi – eli märkäpesäke. Sitä järjestelmää voisi mielestäni oikein hyvin nimittää sairaanhuoltojärjestelmäksi, sillä sitähän se pääasiassa nykypäivänä on.

Entistä sairaampia ihmisiä hoidetaan entistä nuorempina. Toki lääketiedekin on kehittynyt valtavasti vuosikymmenien aikana, jolloin diagnosointi on tullut helpommaksi ja se on myös nopeutunut uusien hienojen tutkimusvälineiden myötä.

Yksi monista terveydenhuoltojärjestelmän ongelmista lienee siinä, että kunnat ovat hyvin varhaisessa vaiheessa unohtaneet valtion antaman velvoitteen huolehtia ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta kunnissa. Mielenterveystyön puolella näiden velvoitteiden unohtamisen vaikutukset ovat olleet meillä jo pitkään nähtävinä.

 

blogikuva.jpg

Kouluterveydenhuollon minimointi on osaltaan lisännyt monenlaisten ongelmien syntyä. Lisäksi koulu- ja muun arkiliikunnan vähäisyydestä johtuvien sairauksien lisääntyminen on tuonut kasvavaa painetta sairaanhoitoon, samoin se, että yhä useampi potilas sairastaa monenlaisia lääkitystä vaativia sairauksia. Potilaita on resursseihin nähden liian paljon ja terveydenhuoltojärjestelmä on huonosti organisoitu ja pirstaleinen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö Pihlajalinna Oy on tehnyt sopimuksen nyt Mänttä-Vilppulan kanssa terveyden- ja sairaanhoidon järjestelyistä paikkakunnalla.

Ministeri Henna Virkkunen povaa (Ksml 21.11.) tälle uudistukselle lyhyttä elinkaarta. Ymmärrän ministerin huolen, sillä valtionhan on vaikea tunnustaa kykenemättömyytensä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyssä ja se haluaa silti kaikin tavoin pitää hyppysissä päätösvaltansa. Osoituksena tästä on rahoituspohjan laajentaminen eli kuntien pakkoliittäminen, mikä ei kuitenkaan korjaa terveydenhuollossa jo olevia ongelmia.

Virkkunenkin varmaan sisimmässään tietää, että päättäjien tekemä diagnoosi sosiaali- ja terveystoimen järjestämistavasta on väärä. Väkisin kuntiin ajettava sosiaali- ja terveystoimen yhteistyömalli ei tuo kaivattuja säästöjä.

Säästöt syntyvät ennaltaehkäisevistä toimista, joihin kuuluvat ennen kaikkea valistustyö ja vaikutusten seuranta sekä ammattihenkilöiden oikea sijoittaminen työyhteisössä ja resurssien hyödyntäminen. Työntekijät tarvitsevat myös ammattitaitoisen johdon ja alaistenkin pitää osata olla johdettavina.

Näyttää siltä, että Virkkusen huoli Pihlajalinna Oy:n toiminnasta on aiheellinen, sillä hänkin on huomannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiat osataan organisoida ja hoitaa paremmin yksityissektorilla.

Heljä Järvinen (Mielipide,  Ksml 24.11.12 ja JS 23.11.12 otsikolla Hölmöläisen hommaa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihlajalinna Oy, Ministeri Henna Virkkunen, terveyden- ja sairaanhoito

Multian kunta vaatii paikallislehdeltä anteeksipyyntöä

Lauantai 17.11.2012 klo 15:37 - Heljä Järvinen

Herjaavaa kirjoittelua netissä, nimettömänä ja rekisteröimättömänä. Ei ole uusi asia! Suur-Keuruu-lehti tekee hallaa itselleen ja koko alueelle antaessaan tällaisen mahdollisuuden nettikirjoittelijoille. Kaikkea sontaa kirjoitetaan nimettömänä, herjataan ja jopa kunnianloukkauksia saa lukea nettipalstoilta.

Olen muutaman kerran esittänyt pyynnön Jämsän Seudun toimitukseen, että sulkevat karkeaa tekstiä sisältävät nettipalstat. Jämsän Seudun verkkokirjoittelijat ovat usein syyllistyneet juuri tähän ikävään loan heittoon ja kunnianloukkauksen kriteerit täyttävään kirjoitteluun. Valittaen totean, että harvoin käyn Jämsän Seutu-lehden verkkosivuja lukemassa, sillä joka kerta lukiessani olen tullut oikeasti pahoinvoivaksi siitä halpamaisesta kielenkäytöstä mitä verkkolehti tulvii. Osa siitä kuvottavuudesta päätyy painettuun lehteenkin.

Ihmettelen suuresti miten lehden imago kestää tällaista. Mihin on jäänyt hyvä ja kunnianhimoinen journalistinen lähestymistapa? Paikallislehdistä on tullut keltainen lehdistö! Sitäkö me oikeasti toivomme? Nimeltä mainitsemattoman julkisuudenhenkilön rattijuopumus isoin otsikoin henkilön nimellä varustettuna ei ole sitä hyvää journalistista tapaa. Minusta rangaistuksen anto kuuluu edelleen Suomen oikeuslaitokselle ko. rattijuopumustapauksessa, ei lehdistölle ja kansalle.

Olisin kovin otettu, mikäli saisin sellaisen lehden käsiini, jossa ammattitaitoisesti kirjoitettaisiin asioista ja lähestyttäisiin asioita kriittisesti. En ihan tarkkaan tiedä kuuluuko journalismiin huumori, painettuna? Hyvää huumoria toki aina tarvitaan. Kuka senkin määrittelee mitä se on. Luullakseni se ei kuitenkaan kohdistu ihmiseen, ulkonäköön tai vakaumuksellisiin asioihin. 

Mielestäni media tekee kovasti hallaa itselleen sekä yhteiskunnallemme. Medialla on suuri valta ja kääntäessään kirjoittelun myönteisempään suuntaan uskon, että sillä on merkittävät vaikutukset tulevaisuuteemme, positiivisella tavalla.

 

Olisiko Jämsän Seutu-lehti edelläkävijänä tässä?

Heljä Järvinen (Mielipide, Vekkari 14.11.2012)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Keuruu, Jämsän Seutu, verkkokirjoittelija

Ajanlasku

Maanantai 16.7.2012 klo 8:22 - Heljä Järvinen

pioni.jpg

 

Aika kulkee nopeaan. Olenko sittenkin itse syypää siihen, että aika ei tunnu riittävän? Poissa ovat ne ajat, kun elämä oli verkkaista ja odotti jonkun tietyn pyhän, tapahtuman tai uuden kesän tuloa. Jokainen hetki tuntuu vilahtavan ohitse, kuin huomaamatta. Jokainen uusi kesä on kallistunut äkkiarvaamatta syksyn puolelle, niitä kauniita ilmoja odotellessa.

Nyt ei ole sopivaa valittaa. Kaksi edellistä kesää ovat olleet mitä parhaimmat, eikä tämäkään kesä huono ole ollut. Mainiot työilmat, niin sisällä kuin ulkonakin. Työtä riittää ja jos lepohetkiä innostuu pitämään, työt lisääntyvät. On ollut otolliset kelit luonnon kasvien runsastumiselle. Rikkaruohot ja muut vähemmän toivotut kasvit valtaavat nopeasti niille kuulumattomat alueet. Taimikot lehahtavat kuin itsestään uuteen, entistä ehompaan kukoistukseen.

Luonnon uudistuminen on aina yhtä ilahduttavaa ja samalla myös hämmentävää. Karun syksyn ja talven jälkeen luonto alkaa herätä. Keväisin lintujen laulun kuuleminen tuo ihmeellisen riemun tunteen. Luonnon monimuotoinen vihreys voimistuu ja vanha, kuollut kasvusto jää uuden tulokkaan jalkoihin kuollakseen jälleen uuden talven kylmyyteen.

Kun vanhenee, niin viisastuu – sanotaan. Luulen, että se pitää paikkansa useimpienkin ihmisten kohdalla. Toiset eivät viisastu koskaan, tai ainakin jotkut suulaat ovat sellaista saattaneet joskus tuoda julki. Toki sitä huomaa itsessäänkin joskus piirteitä siitä, että oppi hakee mieluusti toisen, minusta poispäin kulkevan reitin ja useasti selittelee asioita itselleen parhain päin. Lisäksi sitä yrittää uskotella muillekin, että enhän minä, mutta nuo muut.

On hienoa, jos ikävätkin asiat osaa kääntää onnellisesti voitokseen. Jokainen meistä tietää, että ikävilläkin asioilla on se parempi, myönteisempi puoli. Tappion hetkellä emme sitä yleensä ensimmäisenä ajattele tai emme halua edes huomata. Ja jotkut ihmiset vaan ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät he koskaan näe missään asiassa tai ihmisissäkään mitään myönteistä, ilon aihetta, sitä joka meitä lopulta kantaa tässä elämässä.

Elämäni vuosikymmenet ovat olleet erilaisia asioita ja tapahtumia täynnä ja jälkiviisaana on helppo todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta toisin olisin moniakin asioita mielelläni tehnyt. Nuorena ja kokemattomana sitä on kovin ehdoton ja luonteeseeni kyllä hyvin selkeänä piirteenä liittyy edelleenkin määrätietoisuus ja voimakastahtoisuus. Uskon, että särmät hioutuvat tylsemmiksi toivoen, että minä en tylsisty elämästä.

On mielenkiintoista huomata miten meitä ihmisiä ohjataan joka asiassa. Hyvän elämän edellytyksiin ja sivistykseen kuuluvat lait ja asetukset ovat elämämme peruspilarit. Mielenkiintoista on monien hassujen lakien lisäksi se, että miten meille jo lapsuudesta asti uskotellaan millaisia meidän tulisi olla tai miten meidän tulisi käyttäytyä. Toki hyvät käytöstavat kuuluvat ehdottomasti sivistykseen. Toisen ihmisen kunnioittaminen, huomioiminen ja hyväksyminen omana itsenään, ei tänä menestyksen aikana kuitenkaan ole itsestään selvyys meillä suomessakaan. Näyttääkin siltä, että mitä enemmän menestystä tulee, sen varmemmin sivistyksen taso laskee. Historia ja ihmiskunta toistavat itseään.

Muutos alkaa meistä itsestä.

blogiin3.jpg

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pioni, kesä, ajanlasku, elämä

Aamurusko

Tiistai 10.1.2012 klo 19:01 - Heljä Järvinen

Perimätiedon mukaan aamurusko tuo huonon sään tullessaan. Tänään kuitenkin oli hyvä talvinen ilma. Hyvin vanhanaikainen, perinteinen tammikuinen talvipäivä.

Vuoden alku on ollut vauhdikas ja sama vauhti jatkuu. Huomaamatta olemme keväässä ja saamme herätä jälleen valoisiin aamuihin. Päivän pidentyminen antaa mahdollisuuden monenlaisiin askareihin, mitä sydäntalvella ei pysty tekemään valon vähaisyyden vuoksi.

Valon lisääntyminen antaa meille myös jälleen toivoa uudesta ja paremmasta ajasta. Niin käy joka kevät. Saamme ihastella auringon lämpöä, lumien sulamista, ojien virtaamista ja yksi toisensa jälkeen kauniimman lauluäänen omaavan muuttolinnun paluuta. Ensimmäinen leskenlehti on aina ihastuksen kohteena, kuten myös sinivuokot.

Ihmeellinen on luonnon monimuotoinen kauneus. Luonnossa on myös hyvin karua rumuutta. Kauneus ja rumuus kulkevat rinta rinnan sulautuen toisiinsa kevään edetessä. Tammikuisen aamuruskon karuus on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunista. Niin nopeasti ohikiitävää kauneutta. Tulee uusia aamuruskoja ja kaikki erilaisia, kuin kaikki tulevat keväät, kesät ja syksyt ja talvetkin.

aamurusko_blogiin_10.1.2012_002.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamurusko, Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, tammikuu, 2012

Hyvää Joulua!

Sunnuntai 25.12.2011 klo 9:38 - Heljä Järvinen


jouluaamu_2011.jpg

Kaunis Jouluaamun valo pitkän pimeän ja sateisen ajanjakson jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, Jouluaamu, Vapahtajamme syntymäjuhla

Pyhäinpäivän aattoaamu

Maanantai 14.11.2011 klo 21:53 - Heljä Järvinen

pyhainpaivan_aattoaamu.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Tannhäuser

Sunnuntai 2.10.2011 klo 22:51 - Heljä Järvinen

Tulevana keväänä saamme taas nautiskella kunnon taiteesta Tampereella, kun Richard Wagnerin ooppera Tannhäuser saa ensi-iltansa 1. maaliskuuta. Olen vakuuttunut, että ihminen joka elää ja tuntee, elää varmaan yhtä intohimoisesti kuunnellessaan ja katsoessaan kyseessä olevan oopperan.

Muutaman harjoituskerran jälkeen olen vakuuttunut siitä, että on ilo olla mukana, vaikkakin kilometrejä auton ratissa taittuu tulevan puolivuotiskauden aikana runsaasti. Vaikean alttostemman harjoittelu autoa ajaessa on hiukan riskialtista, sillä siinä saattaa kaasukin hirttää kiinni. 

Olen jäävi arvioimaan Wagnerin musiikkia, sillä minulla on ehkä liian intohimoinen suhde siihen ja sen jälkeen on vaikea tottua kuulemaan muita säveltäjiä. Wagner täyttää kaikki aistit niin tehokkaasti, että muulle musiikille ei ole sijaa. Selvisin parin vuoden takaisesta Lohengrinistakin, joten kyllä tämänkin jälkeen kesä tulee.

Hieno, uusi ja henkisesti sekä musiikillisesti rikas aika edessä. Kunpa pystyisin kaiken kokemani hyödyntämään ja iloitsemaan oppimastani.lokakuun_pakkasaamu_2011.jpg

Syksyn ensimmäinen pakkasaamu 2. lokakuuta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: R.Wagner, ooppera, Tampere-talo, Tampereen Ooppera

Lokakuun 1.

Lauantai 1.10.2011 klo 10:12 - Heljä Järvinen

syysaamu1.10.11.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lokakuun 1.

Ilmavalvontaa

Maanantai 8.8.2011 klo 9:24 - Heljä Järvinen

Kaunis elokuinen sunnuntaipäivä. Kuvassa suoritetaan ilmavalvontaa.

ilmavalvontaa.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Sudenkorento, elokuu, sunnuntai

Hirmuteko

Sunnuntai 24.7.2011 klo 11:37 - Heljä Järvinen

Täällä Pohjolassakaan emme ole turvassa. Sen osoitti perjantain Oslon pommiräjähdys ja ampumatapaus, joka normaalille ihmismielelle on täysin käsittämätöntä.

Ensimmäinen blogikirjoitukseni oli syyskuun 28. vuonna 2008 "Arjen turvallisuudentunne järkkynyt", jossa kirjoitin silloin tapahtuneesta Kauhajoen koulusurmista. Perjantain tapahtumat ovat luonteeltaan samanlaiset siten, että omaiset ja kaikki tragediaan muuten jollain tavoin läheisesti kytköksissä olevat ihmiset ovat joutuneet äärimmäisen pelon ja stressin valtaan. Siitä toipuminen vie yksilökohtaisesti aikaa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Surutyö kestää kauan ja jodenkin kohdalla se ei pääty koskaan.

Yhteiskunnassamme varaudutaan nykyaikana hyvin monenlaisiin uhkiin, mutta miten tällaiseen kukaan voisi varautua? Ehkä merkittävin apu tällaisten kauheuksien ennalta ehkäisemiseksi saattaisi olla juuri se yhteisöllisyyteen opetteleminen ja toisesta välittäminen, aidosti. Näiden mainitsemieni tapahtumien päähenkilöt ovat ymmärtääkseni olleet juuri näitä yksinäisiä, "syrjään työnnettyjä" ja vähäteltyjä ihmisiä. Kyllä meidän jokaisen pitää katsoa peiliin ja miettiä, miten suhtaudumme lähimmäisiimme. Kaikki vain eivät ole niitä ulospäin suuntautuvia ja sulavasti esiintyviä seuraihmisiä. Jokaisella meillä tulisi oikeus tulla hyväksytyksi sellaisina kuin olemme.

 

 

kynttil.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oslo, pommiräjähdys, leiri, saari

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »