Luopumisen tuskaa

Tiistai 23.3.2010 klo 6.42 - Heljä Järvinen

elsa_ja_orthrud.jpg

Kun kuulin, että Tampereen oopperassa tulee esitettäväksi Wagnerin ooppera, päätin, että hakeudun koelauluun. Toivoin, että tähtimerkit osuisivat kohdalle ja pääsen tekemään ihailemani mestarisäveltäjän teosta. Tähtimerkit olivat kohdallansa ja nyt katson mennyttä aikaa haikeudella, mutta todella kiitollisena.

Tampereen oopperan iso produktio, R. Wagnerin Lohengrin, on saatu päätökseen Tampere-talossa. On ollut valtava ilo olla mukana rakentamassa musiikillisesti suurta - ja myös näyttämöllisesti mahtavaa oopperaa. Tämä oli minulle laulajana suurin ja aikaa vievin haaste koskaan.

Kun lupaudun johonkin tehtävään tai työhön, haluan tehdä sen viimeistä piirtoa myöten hyvin. Tähän oopperaan ja sen tekemiseen syntyi sellainen ”rakkaussuhde” ja kuten ihmisten välisistä suhteista luopuminen, niin tästäkin on haikeaa luopua. Tästä haikeudesta toipuu aloittamalla uusia musiikillisia projekteja.

 

lohengrin1.jpgKokonaisuutena katson hyvin nöyränä ja onnellisena mennyttä työntäyteistä ajan jaksoa. Laulajana olen oppinut musiikista paljon ja siitä miten monet asiat vaikuttavat tulkintaan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseen. Minun instrumenttina on oma ääni ja sitä tulee huoltaa tarkasti ja rakkaudella.

 

 

Tätä oopperaa tehdessä, koin joskus hiukan epätoivoisiakin hetkiä, sillä aika ei antanut yhtään armoa ja omia stemmoja piti harjoitella joskus hyvinkin omituisissa paikoissa. Sen lisäksi, että olimme jo syyskuulla aloittaneet yhteisharjoittelun, meillä oli käytännöllisesti katsoen joka päivä kuukauden ajan harjoitukset ennen ensi-iltaa. Muun musiikin opiskelun ja arkirutiinien ohessa se tuntui ajoittain hankalalle. Väsymys oli aina seurana kun työpäivälle tuli pituutta jopa 18 tuntia. Pidin kyllä hyvin tarkasti huolen siitä, että joka kerta kun vain oli mahdollista, otin lepotauon.

 

Osaan olla ehkä armollisempi itselleni nyt. Oma ääni ei yksinkertaisesti voi olla loistoterässä kaikenaikaa. Keho tulee olla kunnossa ja pitää levätä riittävästi, että äänen saa toimimaan hyvin. Kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen. Henkilökohtaiset ongelmatilanteetkin tuntuvat ja kuuluvat äänessä.

lohengrin.jpg

Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, luopuessaan myös saa. Olen tämän oopperaproduktion aikana luopunut monista asioista, mutta luopuessanikin olen saanut paljon!

Kuvat Robert Seger

3 kommenttia . Avainsanat: Tampereen Ooppera, Tampere-talo, R. Wagner, Lohengrin, musiikin opiskelu, Robert Seger

Kova jätkä

Lauantai 6.3.2010 klo 20.15 - Heljä Järvinen

Richard Wagner on ollut kova jätkä! Kovakuntoinen nainen joutuu lujille vielä tänäkin päivänä hänen teosta valmistellessaan. Tämän oopperan työstäminen on kuin maraton, mutta meillä maaliin pääsy vie vielä monia päiviä. Ensi-iltaan ei ole kuin pari päivää ja viimeinen esitys on sitten parin viikon päästä.

Oopperaan valmistautuminen on sujunut hyvässä hengessä ja tunnelma on ollut mitä parhain. Kasper Holten on nuoresta iästään huolimatta kokenut ja tasokas ohjaaja ja mielestäni hän on nähnyt oivallisesti miten tuodaan esiin kaikkein oleellisin  tästä intohimoa tihkuvasta oopperasta. Solistikuntakin on loistavassa terässä, kuten myös Tampere Filharmonia, täydennettynä muista orkestereista tulleilla soittajilla. 

Melkoinen määrä väkeä tarvitaan, että näin iso ooppera saadaan esitettyä ja Tampere-talollekin tämä on siksikin suuri haaste. Wagnerin oopperoita ei ole Suomessa totuttu useastikaan näkemään ja kuulemaan luullakseni juuri teosten massiivisuuden tähden ja varsinkaan maakuntaoopperoissa. Nyt siihen kuitenkin on oiva tilaisuus myös erinomaisen ja kokoluokaltaan suuren oopperatalon vuoksi. Solistit toki ovat ammattilaisia, kuten Tampere Filharmonian soittajat. Myös suuri osa kuorolaisistakin on joko musiikin ammattilaisia, laulajia, laulunopettajia tai soittajia tai tämän alan opiskelijoita. Itse lukeudun vielä tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Koko oopperakaartia ei silti maakunnan alueelta kokoon ole saatu, vaan osa kuorolaisistakin kulkee jopa 200 kilometrin matkan, joka mielestäni osoittaa suurta sitoutumisen astetta. Tampereen Ooppera on merkittävin maakuntaoopperamme ja oopperoiden esityspaikkana Tampere-talo on loistava.

Nyt on pari lepopäivää ja maanantaina sitten ooppera pyörähtää käyntiin omaisten näytöksellä. Alkoi olla jo takki tyhjänä kun en ole tottunut tekemään ”yövuoroa”. Harjoitukset ovat kestäneet myöhäiseen iltaan asti ja useasti kotiin palattua omat stemmat pyörivät vielä päässä. Lepopäivät siten ovat enemmän kuin tarpeen, mutta pari kohtaa vielä omassa alttostemmassa tarvitsee tarkempaa hiomista..Wie faβt uns selig sϋβes Grauen… ja Welch holde Wunder..

Tavataan oopperassa!

www.tampereenooppera.fi

www.tampere-talo.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Richard Wagner, Lohengrin, Tampere-talo, Tampere Filharmonia, Lahti Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Kasper Holten

Aika rientää

Keskiviikko 10.2.2010 klo 11.16 - Heljä Järvinen

Kylläpä aika rientää! Hyvässä seurassa aika rientää nopeammin ja lisäksi se hyvä seura auttaa pitämään yllä myönteistä asennetta. Eilen keskustelin erään tuttavani kanssa puhelimessa oopperaharjoitukseen ajaessani ja totesinkin hänelle, että ”puhuminen auttaa aina” ja rento nauraminen lisäksi keventää mukavasti oloa. Handsfree oli oiva apuväline senkin puhelinkeskustelun aikana, mutta sen turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta en ole aivan varma. Antaahan se toki molemmille käsille vapauden pitää huolta kaikista nappuloista ja kepeistä, mitä varsinkin näillä melko huonoilla talvikeleillä tarvitsee ehkä useammin, kuin kuivalla kesäkelillä.

Monenlaisissa keleissä on tullut ajeltuakin, sillä viimeisen vuoden aikana autoni mittariin on kertynyt 55 tuhatta ajokilometriä. En ole edes viitsinyt laskea, kuinka paljon aikaa on mennyt autossa istumiseen. Ehkä käytän siitä liikenevän ajan sen asian pohtimiseen, miten välttyisin ”turhilta ajokilometreiltä” tai miten vastavuoroisesti yritän eliminoida kenties liiasta istumisesta aiheutuvat jalkojen turvotukset tai suonikohjut. Molemmat vaivat saattavat tosin olla myös geeniperimästä johtuvia. Toki juuri vähäinen liikkumattomuus ja istuminen lisää riskiä saada muitakin vähemmän kiitollisia seuralaisia.

Oopperan eilinen näyttämöharjoitus sujui mainiosti. Kävimme läpi ensimmäistä näytöstä ja Lohengrinin haasteellisuuden huomioon ottaen aika rientää tänä keväänä taas nopeammin, kuin aikaisemmin. Kun viimeinen näytös on 20. maaliskuuta voi olla, että leskenlehdet nostavat jo komeasti päätään!

Aurinko paistaa nyt  kirkkaasti helmikuun kuulaassa pakkasaamussa. Järjestäessäni pihalla tilaa Jarin tuomalle puukuormalle huomasin, että Erkki oli palauttanut sukseni, jotka eilen jätin hänelle huoltoon. Todella ihanaa palvelua! Huomenna ehdin ladulle ja uskon, että voitelu on taas kohdallansa, kuten edelliselläkin kerralla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Handsfree, Lohengrin, liikkumattomuus, puukuorma, suksihuolto

Wagner

Sunnuntai 20.9.2009 klo 11.13 - Heljä Järvinen

Nyt ei todellakaan ole kysymys ajoittain jopa naurettavasta sarjakuvahahmosta. Blogini keskeinen henkilö on mestarisäveltäjä Richard Wagner. Olen aina rakastanut intohimoisesti ja palavasti hänen musiikkiaan jossa solistit, kuoro ja orkesteri eivät pääse helpolla. Wagnerin musiikki vaatii kuulijaltaankin herkkää korvaa, sekä hengen ja ruumiin kuntoa.

Tampereen Oopperassa esitetään ensi keväänä Wagnerin Lohengrin ja minulla on ilo saada olla tässä produktiossa mukana kuorolaisena. Solistit, kuoro ja orkesteri kasvavat harjoitusten myötä tähän oopperaan sisälle ja on ammattitaitoa saada tämä intohimo ja palo välittymään kuulijalle ja katsojalle.

Ensikertalaiselle Wagnerin oopperat ovat varmasti huikea kokemus. Olen saanut nuorisojoukon kiinnostumaan tästä oopperasta ja rohkaisen heitä kaikin tavoin säilyttämään tämän orastavan kiinnostuksensa. Taiteentekijänä olen aina ajatellut niin, että on voitto jos yksikin kuulija ja katsoja saa elämyksen. Koko maailmaa ei taiteenteossa voi kerralla valloittaa, jos koskaan.

Tämä on toinen Wagnerin ooppera jossa olen mukana. Ensimmäinen, Lentävä Hollantilainen esitettiin lyhennettynä versiona jossa roolihahmoni oli Mary, Sentan imettäjä. Tällä hetkellä jatkan keskeytyneitä klassisen laulun opintojani oopperaan valmistautumisen ohella.

Lohengrinin kolmannen näytöksen alkusoiton siivin lennän TIKKA 2009-harjoitukseen Tikkakoskelle missä viikon kuluttua Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen harjoitus on jo loppusuoralla. Valmisteluissa on kaikki mahdollinen tehty ja voimme saada hyvän harjoituskokonaisuuden.

3 kommenttia . Avainsanat: Richard Wagner, Lohengrin, Tampereen Ooppera, Tampereen Oopperan kuoro