Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__7
ihanat_kesakuvat__40
kaunista
ihanat_kesakuvat__9
ihanat_kesakuvat__6
ihanat_kesakuvat__24
hiipuva hiillos
aallonmurtaja

Toiminta ja kyky

Perjantai 23.9.2016 klo 14:49 - Heljä Järvinen

unnamed_3.jpgToimintakyky tarkoittaa ihmisen selviytymistä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyky voidaan määrittää voimavaralähtöisesti eli jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuina toiminnan vajeina.  Toimintakyky voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja älyllinen toimintakyky.

Hoitotyössä toimintakyvyn arviointi antaa mielekkään kuvan potilaan sairauksien vaikeusasteesta. Myös muistisairauksien arviointi on tarpeellista hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien sekä potilaan selviytymisen arvioimiseksi kerrotaan Suomen Lääkärilehden numerossa 14-15/2015. Näiden toimintojen arvioimiseen on kehitetty suuri määrä mittareita. Potilaan päivittäisessä elämässä suoriutumisen mahdollisuuksia voidaan arvioida ADL (activities of daily living) ja IADL (instrumental activities of daily living)-testeillä. Näissä on toistasataa erilaista päivittäisissä toiminnoissa selviytymistä mittaavaa asteikkoa.

ADL mittaa perustoimintoja, kuten liikkumista, peseytymistä ja pukeutumista. IADL mittaa välineellisissä toiminnoissa suoriutumista. Näitä ovat esimerkiksi kodinhoitotyöt, puhelimen käyttö, kulkuvälineillä liikkuminen sekä lääkityksestä ja raha-asioista huolehtiminen. Käytännössä kaikkien arkitoimintojen onnistumisen edellytyksenä ovat potilaan riittävät kognitiiviset toiminnot ja siksi kognition säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää potilaan kotona selviytymisen mahdollistamiseksi.

Kun potilaan tiedollinen suorituskyky eli kognitio on heikentynyt, sitä on mahdollista yrittää parantaa, mutta keinot ovat rajalliset. Vielä keskivaikeassakin muistisairaudessa näyttää olevan hyötyä virikkeellisestä toiminnasta. Aktiivinen liikunta on näyttänyt parantavan toimintakykyä muistisairauden kaikissa vaiheissa. Riittävä ravitsemus auttaa estämään ikääntyneen potilaan haurastumista. Toimintaterapeuttinen ohjaus kohentaa arkitoiminnoista selviytymistä ja vähentää muistisairaan potilaan käytösoireita. Muistisairauden lievässä vaiheessa on hyötyä sosiaalista aktiivisuutta tukevasta toiminnasta, toteaa muun muassa neurologi, dosentti Jaana Suhonen.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden potilaiden määrä on voimakkaassa kasvussa, mikä muodostaa suuren kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen haasteen. Toimiva hoitoketju turvaa potilaan tarvitsemat palvelut ja auttaa pysymään kotihoidossa niin pitkään, kuin se on turvallisesti mahdollista.

Koska kognitiivisten kykyjen korjaantuminen hoidolla tai kuntoutuksella on kovin rajallista, on tärkeämpää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan estämään muistisairauksien paheneminen välttämällä niitä tunnetusti pahentavia tekijöitä. Tässäkin asiassa terveet elämäntavat ja suurten kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hyvä hoito ovat avainasemassa. Saunaa, viinaa, tervaa ja höyheniä, mutta kohtuudella.

Kolumni KS 21.9.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kognitio, muistisairaudet, ADL, IADL, liikunta, kuntoutus, toimintakyky