KesäSunnuntai 5.7.2015 klo 18.14 - Heljä Järvinen Kesä tuli sittenkin. Suomalainen kesä. Luonto on kauneimmillaan kukka- ja väriloistossaan. Viileä sää on hidastanut kasvua ja kaikki näyttääkin luonnossa niin tuoreelle ja kauniille. Kyllä tämä on hieno vuodenaika. Mutta, miten hyttyset voi pärjätä näin kylmässä? Luulin, että ne ovat hyytyneet kosteikkoihinsa, mutta tuntuu, että ovat innokkaampia pistämään nyt, kuin lämpimällä ilmalla.
Maa sai uuden hallituksen ja kuten taannoin kirjoitin niin epäilijöitä riittää, että tämäkään hallitus tuskin pystyy ihmetekoihin. Hallitus antaa raamit sille, miten yhteiskunnassa tulisi elää ja toimia, että kykenisimme selviytymään vastuistamme ja velvollisuuksistamme. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kansalainen on talkoissa mukana. Meistä kukaan ei voi jäädä odottelemaan, että leivokset taivaalta tipahtelisivat suuhun, vaan ihan jokaisen itse on kannettava kortensa kekoon.
Eihän se elämä helppoa ole, vaan eipä se ollut sitä sotien aikaan tai sen jälkeenkään. Vaikka yhteiskunta ja me ihmiset olemme muuttuneet paljon, meillä on edelleen vastuu itsestämme ja läheisistämme. Ja kyllä elämässä vaan eteenpäin on pakkokin mennä.
Tuli mieleen lapsuudestani, kun olin isäni kanssa tukkimetsässä Välke-hevosen kanssa ja kuinka minulle, noin viiden vanhalle pikkulikalle oli ilo päästä mukaan. Isälleni ne metsätyöt kovina pakkastalvina olivat varmaan joskus vähemmän mukavia, vaikka itse pidin sitä kovin jännittävänä sekä hauskanakin kun tukkireen jalakset kirskahtelivat pakkasen hyydyttämässä lumessa. Ja joskus itkin, kun isä ei halunnutkaan minua kaverikseen. Nykyään toisenlaiset hevosvoimat pöhisevät metsissä ja pienessä ajassa suuret kuutiomäärät puita ovat tienvarressa noudettaviksi hienojen ja isojen kuorma-autojen kyytiin. Niin ne ajat ja tavat ovat erilaisia ja on ihan hyvä muistutella itseään tämän yltäkylläisyyden aikana siitä, että aina ei elämä niin auvoista ole ollut.  |
|
1 kommentti . Avainsanat: Kesä, hyttyset, hallitus, yhteiskunta, |
Kesä!Perjantai 17.6.2011 klo 22.32 - Heljä Järvinen
Meille on saapunut kesä, ihana kesä. Nyt on syytä yrittää ottaa rauhallisesti ja nauttia joka hetkestä. Mitä se haittaa jos välillä sataa vettä, tai on muuten kylmää? Koko kesä ei kuitenkaan kauhean huono voi olla ja vanha sanontakin kertoo, että "sateen ropistessa kattoon on mukava kääriytyä vanhaan mattoon". Tämä sanonta juontaa varmaan niiltä vanhoilta hyviltä ajoilta, kun oli vielä mahdollisuus nukkua aitassa kesäisin ja pitkälle syksyyn, jopa talven tuloon asti. Minullakin on siitä kokemusta ja paljon ihania muistoja. Kevätjuhlan jälkeen suunnistettiin aina metsään hakemaan lehtipuiden- ja katajanoksia joilla rapsittiin talven pölyt aitan seiniltä ja lattioista ja lopuksi mäntysuovalla ja harjalla kuuraten putsattiin valtaisat lattialankut. Kuivahtaneeseen aittaan haettiin isoihin maljakoihin kukkivia tuomenoksia tuomaan tunnelmaa ja puhtaat räsymatot laitettiin lattialle. Monet, monet kesäillat ja -yöt menivät kynttilänvalossa lueskellen ja kesän "ääniä" kuunnellen. Loppukesällä lepakotkin pitivät kiitorataansa aitan katonrajassa. Muutamia ampiaispesiäkin on tullut siirreltyä pois paremmille "laitumille". Kyllä se aika on ollut hienoa ja hyvät muistot tulevat useasti mieleeni. Ihminen tarvitsee hyviä muistoja ja onneksi niitä ei kukaan voi ottaa pois. Näin jälkeenpäin tulee hymähdeltyä ja jopa naurettuakin kaikille sattumuksille ja erilaisille tapahtumille. Muistan erään juhannuksen alusviikon, kun pesimme pirtin mattoja. Se matonpesureissu oli kokemus! Mattoja toki pestiin aina kesän alussa, kilometrimäärin, sillä niitä oli paljon suuressa maalaistalossa. Päivä oli mitä kirkkain ja kaunein, mutta lämpötila oli ehkä vain 10 astetta ja viiltävän kylmä pohjoistuuli korvensi ihoa. Jo silloin oli pakko saada kaikki auringonsäteet talteen ja rannassa mattoja pestiin kesäistä ilmaa uhmaten, bikinit päällä, joten kylmältähän se todella tuntui. Matot kuitenkin saivat puhtaan ja raikkaan ilmeen ja mikä parhainta, ne oli ilo laittaa juhannuspirtin lattialle. Juhlatunnelmaa toivat myös valkoiset pöytäliinat kaappien ja pöytien päällä joita koristivat kynttilät sekä suomen suven kesäiset niittykukat. "Porstuan pielissä" oli tietenkin juhannuskoivut arvokkaina. Aivan pian saamme taas juhlia kesämme kohokohtaa, Juhannusta. Mikä iloinen asia. Luulen, että vietän sitä uiden ja saunoen, tai lukien ja nukkuen. Ihan miten vaan, mikä nyt parhaimmalle tuntuu.
|
|
1 kommentti . Avainsanat: Aurinko, lämpö, vesisade, hyttyset |
