Adventin aikaa

Keskiviikko 25.11.2020 - Heljä Järvinen

Adventti on joulun odotuksen aikaa. Sukupolvien ajan lapset ovat odottaneet varsinkin joulun maallisempia merkkejä. Herkkujen tuoksu on täyttänyt pienemmätkin pirtit joulukuun viikkoina, kun on leivottu piparkakkuja ja joulutorttuja ja säilötty joulukaloja. Niitä ei ollut kaupoista niin helposti satavissa kuin nykyisin.

Ainakin meillä maalla yksi tärkeä ensimmäisen adventin merkki oli pikkujoulukuusi. Isäni haki pienen kuusen ja klapiin poratussa reiässä kuusi pääsi kunniapaikalle pirtin isolle pöydälle lasten iloksi. Sitä saimme sisarusteni kanssa koristella. Tein pikkujoulupakettejakin. Vakoiseen pakkauspaperiin käärin vanhoja lelujani ja annoin lahjaksi vanhemmilleni, jotka jaksoivat joka kerta näistä kiitollisina ilahtua.

Vielä omille, nyt jo aikuisille lapsilleni pappa toi pikkujoulukuusen lapsuuskotini pirtin pöydälle samalla tavalla. Toivon omien lastenikin lapsille saavani tätä perinnettä siirtää. Adventista jouluun asti kuunneltiin ja laulettiinkin suomalaisia joululauluja. Isä niitä humoristisesti vähän sovittelikin. ”Arkihoususi nurkkaan heitä” on yhtenä jäänyt mieleeni.

Joululauluja olen rakastanut pikkutytöstä asti ja päässyt laulamaan niitä yleisöllekin erilaisissa kuoroissa ja konserttiesityksissä. Kuului laulu enkelten, on pitkään ollut suosikkini ja varsinkin ison kuoron esittämänä. Edesmenneen Matti Ruususen johtamassa lapsikuorossa laulaessani tuohon kauniiseen lauluun ihastuin. Perinteisissä kauneimpien joululaulujen illoissakin se on soinut yhteislauluna useasti.

Tänä talvena kaikki on toisin. Yleisö- ja varsinkin laulutilaisuuksien järjestäminen on käynyt koronaviruspandemian takia vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Siihen ei saada ratkaisua ennen toimivan rokotussuojan saamista. Sitä odotellessa meidän jokaisen on pidettävä tarkka huoli käsihygieniasta sen lisäksi, että hengityssuojaimiakin pitää käyttää sekä omaksi että muiden suojaksi. Suojamaskien ja käsihuuhteiden riittävästä ja tehokkaasta käytöstä on vaivaa ja se vaatii myös osaamista ja kaiken lisäksi niiden käyttö lisää kustannuksia. Nenän alla oleva tai kaulassa roikkuva maski ei anna toivottua suojaa. Yritetään kuitenkin yhdessä tehdä parhaamme tartuntojen rajoittamiseksi parempia aikoja odotellessa.

Rauhallista adventinaikaa sinulle!

Taas kuuset loistaa ja kellot kaikaa, ne juhlan tuntua mieliin tuo. Mä muistan armasta lapsuusaikaa ja lapsuusjoulujen laulut nuo. Kun pirtin pienoisen lattialla me piltit piirissä pyörittiin, me lapsen äänellä kirkkahalla, näin lapsuusjouluina laulettiin.-Asser Tervasmäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, adventti, joulu, kuusi, lapsuusjoulu

Joulu tulla jolkottaa

Torstai 8.12.2016 - Heljä Järvinen

53713bec-d3c8-4387-8a4e-7b54c634cfcd.jpeJoulu on jo ovella. Vuosi on vierähtänyt todella ripeästi. Paljon on sattunut ja tapahtunut ja suuri määrä erilaisia töitä tullut tehtyä. Sairaanhoitajaopintoni jatkuvat kiihtyvällä tahdilla. Usein tunnen avuttomuutta suuritöisten tehtävien parissa. Onneksi kotona on puhuva lääketieteen sanakirja, sillä hänestä on apua myös hoitotyön opinnoissa. Pakko on huumorilla yrittää keventää tätä elämää, sillä joskus äärimmäisyyksiin kohoava pedanttisuuteni rasittaa, lähinnä itseäni.

Kirjoittaessani tätä toisena adventtisunnuntaina katselen ikkunasta avautuvaa kaunista maalaismaisemaa. Vielä hentoinen lumikerros on peittänyt vihreän nurmen alleen ja lainehtiva järvi on saanut jääkannen. Miljoonat timantit hehkuvat puiden oksilla kilpaa auringonvalon kanssa. Yksinäinen pupujussi loikkii korvat pystyssä nauttien kauriille laitetusta ruoasta. Kauriita vain ei ole näkynyt pitkään aikaan. Uskon, että iso tupsukorva tyytyväisenä kehrää puunoksalla loikoillen massu pinkeänä turpakarvojaan sukien kauriinfileeaterian jälkeen. Kuntaamme tuli muistaakseni 3 ilveksen kaatolupaa. Tästä tulikin mieleeni, miten tärkeää riistanhoito on. Minusta on hienoa, kun monet paikalliset riistamiehet hoitavat rakkaudella metsän eläviä. Asioilla on aina kaksi puolta ja niin tässäkin. Riistaa hoidetaan, mutta riistakantaa pitää myös säädellä ja sehän tehdään sitten haulikolla, kiväärillä tai loukuilla ja muilla pyydyksillä.

Nyt näyttää lupaavasti siltä, että saamme valkean joulun. Rapsakka pakkanen lupailee pilkkimiehillekin pääsyä harrastuksensa pariin. Toivon lumen säilyvän, sillä se tuo valoa pimeimpään vuodenaikaan ja peittää armeliaasti kaikki pihoille jääneet risu- ja muut kasat. Lapsetkin pääsevät talvisiin liikuntaharrastuksiin. Toivottavasti aikuisetkin osaltaan.

Monessa kodissa on perinteenä ankara joulusiivous. Talvikauden suurin ja vielä monipäiväinen juhla on mukavinta aloittaa, jos koti on kaikin tavoin kunnossa. Kodin ulkopuolella töissä käyvien tai opiskelevien on syytä tarvittaessa hieman säästää itseään. Kyllä se joulu tulee pölyisempäänkin kotiin. Hieman voi sähkövaloja hämärtää ja viritellä kynttilöitä sekä tuottaa joululeipomusten ja laatikoiden tuoksuja, niin täydestä menee. Loppujen lopuksi tärkeintä varmaan on rauhallinen yhdessäolo perheen ja sukulaisten sekä ystävienkin kesken. Joulun perinteistä sanomaa unohtamatta.

Kolumni KS 8.12.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, sairaanhoitajaopinnot, riistanhoito, ilves, talvi, vihreä nurmi, valkea joulu, pupujussi, joulusiivous, kynttilä, joulun perinteinen sanoma

Joulun valo

Keskiviikko 16.12.2015 klo 6.56 - Heljä Järvinen

 

Olemme taas kirkkovuoden suurimman juhlan kynnyksellä, odottavin mielin ja toiveita täynnä. Kolmas adventtisunnuntai on takana ja neljättä odotamme. Joulu on jo ovella. Jouluinen mieli tuli lenkkeillessäni ystäväpariskunnan kanssa kynttiläreippailussa viime perjantaina. Reitin valottomiin paikkoihin oli laitettu lukuisia roihuja ja lyhtyjä palamaan sekä lisäksi lenkin varrelle muutamiin puihin oli ripustettu paperilappuihin hyvin vitsikkäitä kysymyksiä. Lenkin lopuksi lämpimän glögimukillisen ääressä leikkimielisiin ja hauskoihin kysymyksiin sai vastauksen. Tämä leikkimielisyys keventää ja kynttilänvalo tuo pimeään päivään iloa sekä tunnelmaa. Väkeä oli runsaasti liikkeellä. Kiitos järjestäjille virkistävästä tapahtumasta.

Joulu koetaan toisinaan rasittavaksi kulutusjuhlaksi. Toiset haluavat lähteä etelän lämpöön ja toiset taas pitävät lujasti kiinni perinteistä. Joillekin joulu ei syystä tai toisesta merkitse mitään. Itse olen hyvin perinteitä vaaliva ja pyrinkin viettämään joulua hartaudella ja sitä kunnioittaen. Lapsuuteni joulut olivat aina hyvin jännittäviä ja odotuksen huumassa taisi itkukin useasti tulla kun pelkäsin, että en ole ollut riittävän kiltti saadakseni joulupukilta lahjoja. Kun jouluaatto vihdoin koitti ja ison pirtin suuri kuusi tuikki kynttilöissään sekä hopeanauhoissaan jouluruokien tuoksuessa, oli jännitys jo melkoinen. Joulutunnelma kynttilöin valaistussa maalaispirtissä on jäänyt mieleni sopukoihin ja sitä tunnelmaa olen halunnut vaalia omassa perhepiirissä.

Joulun aika tuo kaivattua lepoa ja rauhaa sitä tarvitseville. Perheen parissa vietetty yhteinen juhla on arjen kiireiden keskelle tervetullut. Toivottu juhla ei usein olekaan sellainen kuin haluaisi. Sille asetetaan liian suuria tavoitteita ja väsytämme itsemme ja toisemme suurilla vaatimuksilla. Ikään kuin kasaamme kaikki tekemättömät työmme juuri tulevaan juhlaan kun meidän pitäisi pystyä tyhjentämään mielemme ja keskittyä joulun sanomaan. Nyt on hyvä aika rauhoittua ja levätä, kerätä voimia tulevaan, uuteen valoisampaan aikaan.

Toivotan Sinulle Joulunrauhaa Heikki Rytkösen sanoin!

”Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat ja lämmin ja tuttava liesi, nyt hetkiset huolet jo heitä pois, sä uupunut matkamiesi. Nyt riemulla syömmesi sykähtää, povi tuntevi lämpöä suurta ja vaikka on maassa talvinen yö, niin tähdet ne taivasta uurtaa.

Nyt kulkija köyhäkin koditon hän huomisen huolet heittää ja riemu se hälläkin rinnassa on, mi mustat murheet peittää. Nyt ilo ja rakkaus luoksesi saa jo kotihin vieras ylhä, pyhävirsiä soittaa taivas ja maa, ja korpikin jäinen jylhä.”

 

Kolumni KS 16.12.2015

 

 joulukukkaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, valo, joulun sanoma, Heikki Rytkönen, Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat

Joulunrauhaa

Keskiviikko 18.12.2013 klo 12.11 - Heljä Järvinen

Joulurauhaa ja iloa toivotan Sinulle!
Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, lapselle rauhaa, ne rauhaa soi.
Enkelin laulu rauhaa, rauhaa toistaa. Seimen yllä jouluntähti valkeuttaan
kirkkaana silmiin lapsosen nyt loistaa. Maariainen tuutii seimen pienoistaan.
- Une Haarnoja -
blogin_sydan.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, Jouluevankeliumi, Suomalainen Joulu, Adventti, Kauneimmat Joululaulut

Hyvää Joulua!

Sunnuntai 25.12.2011 klo 9.38 - Heljä Järvinen


jouluaamu_2011.jpg

Kaunis Jouluaamun valo pitkän pimeän ja sateisen ajanjakson jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulu, Jouluaamu, Vapahtajamme syntymäjuhla

Lokoisaa loppiaista

Keskiviikko 6.1.2010 klo 12.58 - Heljä Järvinen

hiipuva_hiillos.jpg

Olin eilen laulamassa joululauluja lapsuudenkodissani. Loppiaisen joululaulutilaisuuskin on jo muotoutunut perinteeksi. Ystävät ja kylänväki kokoontuvat yhteen ja halutessaan jokainen voi toivoa itselle mieluista laulua ja sitten laulamme yhdessä. Myös uusia joululauluja opiskellaan ja sainkin kunnian opettaa kolme uutta laulua.

Suomalaisia vanhoja, iki-ihania joululauluja löytyy runsaasti ja olikin hiukan vaikeaa valita muutamaa siitä lukuisasta joukosta. Joitakin vuosia sitten kuulin ensimmäistä kertaa Esko Solasaaren säveltämän Paimenen joulurukouksen. Ajatukseni oli, että onpa kaunis, virrenomainen sävellys. Sitten sain laulun sanat luettavakseni ja kuunnellessani sitä, ihastuin juuri sävelen ja tekstin harmoniaan.

Toinen joululaulu on Juhani Pohjanmiehen säveltämä Joulu-ihme. Siinä on hyvin harras sävel joka tukee myös harrasta, taianomaista tekstiä. Tuon laulun tunnelma sopi ihastuttavasti juuri eilen lapsuudenkodissani laulettavaksi, sillä kynttilöin valaistu talo keskellä satumaista maisemaa on kuin laulusta. Melkein pystyi näkemään sen enkelinkin joka kuutamalla hiihti hiljaa.

Kolmas ja hyvin veikeä laulu on Oskar Merikannon Lasten joulu. Siihen tekstin on kirjoittanut Kyösti Larson. Merikannon sävellys on oikein eloisa ja tukee iloisuudellaan tekstiä. Onhan se iloinen asia, kun koulukin on loppunut ja aapiset jo loukkoon jää. Laulussa kerrotaan myös, kuinka ”pöppö” on jo muilla mailla. Tuo ”pöppö” aiheutti keskustelua, että mikähän se mahtaa olla. Tutkailin sitä netistä ja sielläkin oli samansuuntaisia kysymyksiä, mutta vastausta ei siihen heti löytynyt.

Minusta tämä uusien laulujen opiskelu on oikein mainio tapa tutustua niihin lukemattomiin suomalaisiin joululauluaarteisiin. On myös mielenkiintoista, että mikä asia joululaulussa saa sen elämään vuosikymmenestä toiseen ja, että se on joka vuosi kuin uusi laulu. Itse olen kokenut asian niin, että pitää olla aikaa keskittyä kuuntelemaan joululaulun tekstiä ja säveltä, jolloin voi sisäistää laulun paremmin. Onhan toki myös laulun tulkitsijalla merkittävä rooli siinä, minkälaisen aseman laulu saa esitettävien joululaulujen joukossa.

Enpä muista milloin edellisen kerran on näin kaunista ja lumista sekä aurinkoista maisemaa saanut ihastella joulunaikana. Muutamia vuosia sitten taisi aivan kahtena vuonna peräkkäin olla vihreä nurmikko näkyvissä, tosin aurinko paistoi silloinkin! Talvi on vihdoinkin ihan omalla paikallansa!

 

loppiaisaamun_kajo.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oskar Merikanto, Juhani Pohjanmies, Esko Solasaari, Paimenen joulurukous, Lasten joulu, Joulu-ihme, loppiainen, virrenomainen

Jouluaatto

Torstai 24.12.2009 klo 13.47 - Heljä Järvinen

Joulurauha on julistettu Suomen Turusta ja se tuo viimeistään joulun tunnelman. Joulupuurokin on nautittu. Manteli ei tänä vuonna tullutkaan minulle...puuro sen sijaan oli herkullista!

 

hedelmia.jpgLaitoin imelletyn perunalaatikon uuniin. Nyt alkaa tuntua siltä, että jouluruoka maistuu. Joulun ruoissa on niin herkullisia tuoksuja. Ensin kinkun, sitten porkkana-, peruna-, ja lanttulaatikoiden täyteläinen tuoksu.

 joulukukkia.jpg

 

 

 

 

kuulia.jpg

 

 

tietaja.jpgTalvinen iltapäivä alkaa hämärtyä. Jouluaaton hartaushetki siunauskappelilla on kaunis tilaisuus. Ennen sitä sytytän kynttilän isän, äidin ja veljen haudalle.

joulukukat.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulla on sellainen tuntu, että joulupukki saattaa kolkutella oveen tänä iltana :)

kuusenkoriste.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulurauhan julistus

Hyvää ja rauhaisaa joulua!

Keskiviikko 23.12.2009 klo 23.37 - Heljä Järvinen

tonttu_2.jpgOnpa ollut pitkä päivä! Kinkku on laitettu uuniin ja valmiutta kohotettu sen varalle, että kinkun nesteet valuvat yli laidan. Kerran on niin käynyt ja enää en riskiä ota. Toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulunaikaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulukinkku

Tule joulu

Keskiviikko 23.12.2009 klo 7.57 - Heljä Järvinen

jouluseimi09.jpg

Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat ja lämmin ja tuttava liesi, nyt hetkiset huolet jo heitä pois, sä uupunut matkamiesi. Nyt riemulla syömmesi sykähtää, povi tuntevi lämpöä suurta ja vaikka on maassa talvinen yö, niin tähdet ne taivasta uurtaa.

Nyt kulkija köyhäkin koditon hän huomisen huolet heittää ja riemu se hälläkin rinnassa on, mi mustat murheet peittää. Nyt ilo ja rakkaus luoksesi saa jo kotihin vieras ylhä, pyhävirsiä soittaa taivas ja maa, ja korpikin jäinen jylhä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joululaulu, Erkki Melartin

Olen nähnyt joulutonttuja

Tiistai 22.12.2009 klo 22.39 - Heljä Järvinen

Jouluvalmistelut ovat sujuneet rauhallisissa merkeissä, joululauluja kuunnellen. Tuoksuva, todella kaunis kuusi on tuotu sisälle sulamaan ja muutaman koristeenkin laitoin tunnelmaa tuomaan :) Huomenna laitamme loput....Tässä on tonttuja joita onnistuin saamaan kuvaan...olivat tyytyväisiä valmisteluihin ja tulivat siksi tervehtimään :) 

tonttu_5.jpg 

tonttu_4.jpg

tonttu_3.jpg

tontut_1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulutonttu

Elämysviikko

Keskiviikko 9.12.2009 klo 20.36 - Heljä Järvinen

Viikko on vierähtänyt aivan liian nopeasti. Nyt pakkailen laukkuja, sillä huomenaamulla on yksi hoito enää ja sitten vain arjen normiaskareisiin kiinni. Auton rattiin ja kotia kohti. Viikonlopulla on pari laulukeikkaa ja MPK:n vuosijuhla.

Tämä elämysmatka on antanut virtaa aivan uskomattomalla tavalla. Tänäänkin kävin savusaunassa ja avannossa. Ehdin jopa kaksitoista vetoa vetämään ennen kuin aloin kangistua. Oli todellinen shokkihoito. Aivan uskomattoman hyvä fiilis jää tuollaisesta itsensä "kiduttamisesta"!

Olen hyvin iloinen, että olen saanut kokea tämän kaiken! Tästä saan kiittää ystäväpariskuntaa joka tämän mahdollisuuden antoi!

Nyt on mukava aloittaa joulualmistelut. Vuosi vuodelta vain huomaa, että vähempikin tohottaminen riittää ja osaa nauttia joulusta vähäeleisemmin, sen tunnelmasta ja myös joulun sanomakin alkaa avautumaan paremmin.

Iloista adventinaikaa ja sunnuntaina laulamaan kirkkoihin perinteiset kauneimmat joululaulut!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuokatti, kauneimmat joululaulut