Sisäinen motivaatio

Olen lueskellut Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisua vuodelta 2014, jossa silloin kansanedustaja, kyseisen valiokunnan puheenjohtaja, Harri Jaskari esipuheen otsikossa toteaa, että innostus luo uuden Suomen. Tästä julkaisusta on siis päivälleen 10 vuotta, ja siinä tuodaan esiin työn tuottavuuteen vaikuttavia seikkoja.

Hän kertoo, kuinka innostui Kaliforniassa Palo Alton kaupungin ja Stanfordin yliopiston myönteisestä ilmapiiristä. Palatessaan kotisuomeen uusia ideoita puhkuen, hän kertoi masentuneensa alle viikossa, koska uusia ideoita ei haluttu kuunnella ja ne vaiennettiin kuoliaaksi. Hän mietti, että asioiden esittäjä oli väärä henkilö tai että hän törmäsi itse vääriin henkilöihin. Uskon, että hän kohtasi vääriä henkilöitä. Vaikea meillä on kuitenkaan välttyä siltä, koska vahingonilo ja ei se kannata- ajattelu on laajemminkin vaikuttava tapa Suomessa.

Sisäinen motivaatio syntyy, kun kohtaamme jotain itsellemme epämieluisaa tai innostavaa. Kyky saada negatiivinen tunne tuottamaan positiivista motivaatiota on synnynnäistä ja osittain kasvatuksesta peräisin. On vanhempia, jotka luottavat ja osaavat myönteisesti kannustaa lapsiaan uuden edessä. Perähämäläinen perimä on kuitenkin lujassa ja nujertamisen kulttuuri kukkii edelleen.

Klassista laulua opiskellessani oivalsin monia asioita itsestäni ja miten tulkintaan vaikuttaa se, että tuntee itseään edes hitusen. Avuksi tarvittiin kuitenkin luotettavat laulupedagogit. Lauluopintojen edetessä ymmärsin, miten paljon leikkimielisyys, joka meillä aikuisuuteen tultaessa usein katoaa, helpottaa oppimista, mutta kuinka paljon täydellisyyden viehätys ohjaa tekemistä. Olen sitä mieltä, että kun tavoittelee mahdollisimman korkealle kaikessa mihin ryhtyy, saavuttaakin jotain. Luonteeseeni ei ole koskaan kuulunut mennä sieltä, missä aita on matalin. Sisäinen motivaatio auttaa onnistumaan ja tuo mielihyvän tunteen. Onnistumisen tunne auttaa edelleen jaksamaan ja yrittämään.

Kaikki lähtee omasta sisäisestä tahdosta tehdä asioita innostuneesti ja antaa tilaa uusille ideoille. Paljon on palstatilaa käytetty kertomalla siitä, kuinka ystävistä on tullut entisiä heidän negatiivisen ajattelutapansa ja toimintansa myötä. Se on mielestäni tervettä itsesuojeluvaistoa.

Tulevaisuusvaliokunnan julkaisussakin todetaan, että muutos lähtee meistä itsestä. On syytä katsoa peiliin ja miettiä mikä on oma osuus hyvää tuottavaan muutokseen. Suomihan on rikas kaikista totuudeksi uskottuihin sanontoihin – joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa ja julkaisussakin esiin tuotuun - otsasi hiessä sinun on leipäsi tienattaman. Muun muassa näillä meitä on kasvatettu ja ohjattu. Kun nyt kymmenenkin vuotta on tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta, niin onkohan jo oivallettu paremmin, että sisäistä motivaatiota myönteisesti ruokkimalla saavutamme tavoitteitamme ja kykenemme hyödyntämään niitä.