Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__9
ihanat_kesakuvat__8
ihanat_kesakuvat__30
ihanat_kesakuvat__28
ihanat_kesakuvat__38
kiva
kevainen ilta
uusi vuosi

Taas syksy saa

Keskiviikko 26.8.2020 - Heljä Järvinen

Joka vuosi kesä on ohitse aina nopeammin. Juurihan omenapuiden kukat ihastuttivat meitä huumaavalla tuoksulla ja etelästä saapuneet muuttolinnut lauloivat kauniimmin kuin koskaan. Pari vuosikymmentä sitten vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa ystävystyin nyt jo edesmenneeseen pohdiskelevaan ja analyyttiseen henkilöön. Keskustelimme usein, huumoria unohtamatta siitä, miten me ihmiset elämme elämäämme. Yhdelle on tärkeää perhe ja suku, toinen kokee elävänsä vapaammin saadessaan tehdä työtä, jossa menestyy ja kolmannen kohdalla on tärkeää runsas sosiaalinen verkosto.

Mutta, elämässä, olkoon se millainen tahansa, meille kaikille on olemassa neljä vuodenaikaa, vielä. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Juttukaverini pohti useasti sitä, että vaikka elämä on jatkumo, elämämme ikään kuin katkeaa uuden edessä, esimerkiksi kun vuosi vaihtuu tai kesä loppuu. Vuosi vuodelta ja tällä hetkellä varsinkin itsestäni tuntuu siltä, että kun parhain kesä on jäänyt taka-alalle, kaipaan sitä voimakkaammin kuin aiemmin. Eri vuodenaikojen nivelvaiheet vievät aina enemmän aikaa sopeutua ja myönnän, että lievä pysähtyneisyyden tila on olemassa, kunnes taas kevät koittaa ja tuntee heräävänsä eloon. Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut keskustelua siitä, että toinen on onnellinen, kun syksy saapuu tai että talvi on elämän parasta aikaa.

Poikkeuksellisten kuukausien aikana ihmiset ovat löytäneet luonnon ja kotimaan aivan uudella tavalla. Huomataan ja ihastutaan sellaisiin asioihin, joita aina on ollutkin mutta nyt mielemme ja kehomme on avoimempi näkemään niitä. Kotimaan luontomatkailu on lisääntynyt, mummonmökit ovat alkaneet kiinnostamaan nuorempiakin.

Olkoon niin tai näin, niin asioilla on aina myös hyvät puolensa, niin tässä korona-ajassakin. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että miten nämä vaikeudet meitä ihmisiä jalostaa? Tällä kokemallamme ajalla on tarkoituksensa ja merkityksensä. Omalla kohdalla mietin sitä niin, että yhteiskunnan tulee varautua hyvin suojellakseen kansalaisiaan, mutta minun ei ehkä tarvitse kantaa huolta koko väestön hyvinvoinnista. Tuulta ja sadetta päin, aurinkoisin mielin! Iloista syksyä Sinulle, lukijani.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, luontomatkailu, omenankukat, neljä vuodenaikaa, syksy, talvi, kevät, kesä, hyvinvointi, yhteiskunta

Syksyn ruska

Keskiviikko 19.9.2018 - Heljä Järvinen

Kuuma ja kaunis, useamman kuukauden kestänyt, kesä on takanapäin. Katselen ikkunasta alkavan syksyn tuulta, sadetta ja keltaisten lehtien iloista tanssia. Mieleeni tulee lapsuudessani kuulemani, hyvin useasti Radion Lauantain toivotuissa levyissä toivottu ja soitettu Georg Otsin laulama laulu Syysunelmia. Hän tulkitsee tämän laulun hyvin vahvasti ja tunnelmallisesti. Kaunein kesäkin kuihtuu pois ja edessämme on pimenevä vuodenaika, joka päättyy valon juhlaan, jouluun.

Jokainen vuodenaika on sopiva aika huolehtia omasta terveydestään. Syksyllä ja talvella täytyy laittaa vain hiukan enemmän vaatetta päälle, että tarkenee. Voisiko sanoa niin, että oman terveyden vaaliminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Mitä enemmän käyttää aikaa omasta kunnosta huolehtimiseen, sen paremmin jaksaa arjessa. Hyvä olo kertaantuu. Riittävä sekä monipuolinen ja suositusten mukainen ravitsemus, hikeä nostattava liikunta useamman kerran viikossa, laadukas uni ja lepo ovat edelleen avainasemassa hyvinvointiin ja kansansairauksiemme ennaltaehkäisyyn. Merkittävinä terveyden edistäjinä ovat myös hyvät ja toimivat perhe- ja ystävyyssuhteet.

Läpi elämänsä terveenä ollut saattaa kuitenkin yllättäen sairastua akuutisti vaikeaan sairauteen. Lääkäri tekee diagnoosit ja päättää sopivimmista hoidoista. Usein tarvitaan hoitajan apua tutkimusten ja hoitojen sekä jatkoseurannan järjestämiseksi. Hoitajan ja potilaan välinen hyvä vuorovaikutussuhde lisää ihmisen ymmärrystä sairaudestaan ja motivoi sairauden hallintaan. Ohjausosaaminen on hoitajien ydinosaamisaluetta. Potilas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja ohjaaminen on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Ohjaustarve on aina yksilöllistä ja lähtee potilaan tarpeista. Ennen ohjaamisen aloittamista on aina ensin hyvä pohtia mikä on potilaan lähtökohta, hänen tarpeensa ja kykynsä omaksua sairauden tuomia haasteita. Nykyään ongelmana ei liene niinkään tiedon puute, vaan enemmänkin ongelmaksi muodostunee se, että mikä on oikeaa tietoa. Netti on pullollaan ”oikeaa tietoa” ja sairastunut ihminen käyttää aikaansa hyvin paljon saadakseen tukea omille ajatuksilleen ja hälventääkseen pelkojaan. Usein me ihmiset olemme ymmällämme ja tiedottomia uuden asian edessä ja silloin, kun emme itse pysty hallitsemaan tilannetta.

Hoitaja on avainasemassa juuri sairastuneen ihmisen elämässä. Silloin korostuu tutkitun tiedon merkitys ohjaamisen onnistumiseksi. Sairauden omaksuminen, siihen sopeutuminen ja sen hoitaminen onnistuu potilaalta paremmin, kun hän saa yhteneväisen ohjauksen, vaikka hoitaja välillä vaihtuisikin. Myös hoitaja on ihminen ja persoona. Jokainen tekee työtänsä omalla persoonalla ja tapoja on monia, useita oikeitakin. Näistä valitaan kullekin potilaalle sopivin menettely. Pelkän ulkoa annetun ohjauksen voimalla ei kuitenkaan terveys edisty, vaan potilaan omalle vastuulle jää saamiensa ohjeiden noudattaminen ja myös ohjeiden tarkennuksen pyytäminen, jos jotain jää epäselväksi. Me olemme potilaita varten ja tehtävämme on auttaa jokaista potilasta yksilöllisesti.

22553114_10210284191838278_8359799753291087431_o.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuodenaika, hoitaja, persoona, ihminen, kesä, tuuli, sade, Georg Ots, Syysunelmia