Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

sunnuntaikukat
nyt naurattaa
ihanat_kesakuvat__17
Maisema
ihanat_kesakuvat__19
heljaj
Parempi
lokakuu 23. 2010

Taas syksy saa

Keskiviikko 26.8.2020 - Heljä Järvinen

Joka vuosi kesä on ohitse aina nopeammin. Juurihan omenapuiden kukat ihastuttivat meitä huumaavalla tuoksulla ja etelästä saapuneet muuttolinnut lauloivat kauniimmin kuin koskaan. Pari vuosikymmentä sitten vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa ystävystyin nyt jo edesmenneeseen pohdiskelevaan ja analyyttiseen henkilöön. Keskustelimme usein, huumoria unohtamatta siitä, miten me ihmiset elämme elämäämme. Yhdelle on tärkeää perhe ja suku, toinen kokee elävänsä vapaammin saadessaan tehdä työtä, jossa menestyy ja kolmannen kohdalla on tärkeää runsas sosiaalinen verkosto.

Mutta, elämässä, olkoon se millainen tahansa, meille kaikille on olemassa neljä vuodenaikaa, vielä. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Juttukaverini pohti useasti sitä, että vaikka elämä on jatkumo, elämämme ikään kuin katkeaa uuden edessä, esimerkiksi kun vuosi vaihtuu tai kesä loppuu. Vuosi vuodelta ja tällä hetkellä varsinkin itsestäni tuntuu siltä, että kun parhain kesä on jäänyt taka-alalle, kaipaan sitä voimakkaammin kuin aiemmin. Eri vuodenaikojen nivelvaiheet vievät aina enemmän aikaa sopeutua ja myönnän, että lievä pysähtyneisyyden tila on olemassa, kunnes taas kevät koittaa ja tuntee heräävänsä eloon. Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut keskustelua siitä, että toinen on onnellinen, kun syksy saapuu tai että talvi on elämän parasta aikaa.

Poikkeuksellisten kuukausien aikana ihmiset ovat löytäneet luonnon ja kotimaan aivan uudella tavalla. Huomataan ja ihastutaan sellaisiin asioihin, joita aina on ollutkin mutta nyt mielemme ja kehomme on avoimempi näkemään niitä. Kotimaan luontomatkailu on lisääntynyt, mummonmökit ovat alkaneet kiinnostamaan nuorempiakin.

Olkoon niin tai näin, niin asioilla on aina myös hyvät puolensa, niin tässä korona-ajassakin. Monesti olen kuitenkin miettinyt, että miten nämä vaikeudet meitä ihmisiä jalostaa? Tällä kokemallamme ajalla on tarkoituksensa ja merkityksensä. Omalla kohdalla mietin sitä niin, että yhteiskunnan tulee varautua hyvin suojellakseen kansalaisiaan, mutta minun ei ehkä tarvitse kantaa huolta koko väestön hyvinvoinnista. Tuulta ja sadetta päin, aurinkoisin mielin! Iloista syksyä Sinulle, lukijani.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, luontomatkailu, omenankukat, neljä vuodenaikaa, syksy, talvi, kevät, kesä, hyvinvointi, yhteiskunta

Työikäisen henkinen turvallisuus

Torstai 23.5.2013 klo 11:23 - Heljä Järvinen

Työikäisen jaksamisen edellytyksenä on henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi. Molemmat ovat sidoksissa toisiinsa.

Henkinen hyvinvointi koostuu muun muassa mielen tasapainosta, hyvistä ihmissuhteista niin kotona kuin lähipiirissä ja työpaikallakin. Turvaa tuo myös oman ammattinsa osaaminen ja oman itsensä arvostaminen sekä oman työyhteisön arvostaminen ja kunnioittaminen. Kun työikäistä kohtaa työttömyys, on henkinen hyvinvointi merkittävässä roolissa arkipäivän jaksamisessa. Aina kaikki osa-alueet eivät ole hyvässä jamassa ja siksi jokainen henkilökohtaisesti on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, että  jaksaa arjessa.

Henkisen hyvinvoinnin perustana on terveys. Pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena ihminen tarvitsee fyysistä kuormitusta päivittäin. Työkykyisyyden ylläpitämiseksi tarvitsemme vapaa-aikanamme monipuolista ja säännöllistä liikuntaa joka edistää työ- ja toimintakykyä, sekä antaa myös psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio antaa voimavaroja. Ihmisen ei tulisi unohtaa riittävän levon merkitystä hyvinvoinnillensa, vaan pyrkiä säännöllisyyteen nukkumaanmenoajassa ja yöunien riittävyyteen.

Hyvä henkinen turvallisuus syntyy turvallisuudesta ja elämänhallinnan tunteesta.

-       ei tarvitse pelätä mitään eikä ketään

-       osaa ja hallitsee työnsä

-       voi luottaa läheisiinsä ja työtovereihin

Yhden osatekijän pettäessä voidaan kompensoida jos suuri osa muista asioista on kunnossa. Jos tulee taloudellisia huolia, mutta on työpaikka ja perhe, niin silloin huoli on helpompi kestää. Mikäli tulee taas useampia isoja ongelmia niin henkisesti ja ruumiillisesti terve ja hyväkuntoinen ihminen kestää suuretkin vastoinkäymiset paremmin.

kesakuun_kuutamo2.jpg

Työelämässä työnantaja on suuressa vastuussa. Työyhteisön tulee olla toimiva ja turvallinen. Työnantaja on esimiesten välityksellä velvollinen valvomaan ja ohjaamaan työyhteisön toimintaa niin, että kenenkään työntekijän turvallisuus ei vaarannu. Tämä koskee myös henkistä turvallisuutta. Työnantajan vastuulla on esimiesten kautta valvoa ja ohjata työntekijää niin, että työ ei aiheuta terveydelle vaarallista kuormitusta ja myös työsyrjinnän ja työpaikkakiusaamisen estäminen on viime kädessä työnantajan vastuulla. Työhyvinvoinnin perusedellytyksenä on työsuojelulainsäädännön noudattaminen.

Toimivat ja lämpimät suhteet perheeseen ja lähiyhteisöön lisäävät henkistä hyvinvointia ja tuovat turvallisuudentunnetta. Esimiesten hyvä johtamistaito avoimessa työyhteisössä ja selkeässä organisaatiossa vaikuttaa myönteisesti työn sisältöön ja sen tuottavuuteen ja antaa työntekijälle valmiuksia omaksua työn tuottamat vaatimukset. Myös omat ja työyhteisön arvot ja asenteet sekä motivaatio tukee henkistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Ammatillinen osaaminen on vahva tuki hyvinvoinnille. Hyvinvoivilla työntekijöillä on hyvä toiminta- ja työkyky.

Henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen perustana ovat hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto. Näiden säilymistä edistävät hyvä ruumiillinen terveydentila ja riittävä suorituskyky elämän eri tilanteissa. Omaa suorituskykyään voi ylläpitää ja parantaakin säännöllisillä ja terveellisillä elintavoilla ja kuntoliikunnalla. Lisäksi liian raskaalta kuormitukselta välttyminen työssä ja yksityiselämässä edistää sekä ruumiillista että henkistä hyvinvointia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henkiseen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, työnantajan vastuu, ruumiillinen hyvinvointi, henkinen tuvallisuus, elämänhallinta

Kunnasta ja kunnosta

Sunnuntai 12.10.2008 klo 21:32 - Heljä Järvinen

Tänä päivänä arjen turvallisuuden lisäksi puhuttaa paljon myös kuntien vastuulla olevat terveyden – ja sairaanhoidon sekä vanhustenhuollon palvelut. Tosiasia on se, että kunnat joutuvat järjestämään nämä palvelut valtion asettamien velvoitteiden mukaan, oli rahaa tai ei. Liian pieniä talousarvioita tekemällä tai kunnan taloustilanteeseen vetoamalla ei näistä tehtävistä pääse eroon.

Vaikka yhteiskunta maksaakin sairauksien hoitamisesta suurimman osan on meillä kaikilla kuitenkin vastuu oman kuntomme ja terveytemme säilyttämisestä, ainakin niin, ettemme toiminnallamme terveyttämme ja hyvinvointiamme suorastaan pilaisi. Jokainen tietää näistä asioista: ylipainosta, tupakoinnista, alkoholista ja muista päihteistä. Jokainen myös tietää, mitä omalta kohdaltaan pitäisi näiden suhteen tehdä.

Kaikkien meidän turvallisuuteen sekä arkisissa toimissamme että varsinkin erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa liittyy myös ruumiillinen suorituskyky. Jos on normaalissa tai peräti hyvässä kunnossa on paremmat mahdollisuudet pelastautua erilaisista vaaratilanteista. Itse uskon, että koko kuntammekin hyvinvointi osaltaan riippuu kuntalaisten tarmosta ja kuntoisuudesta.

Kun ihminen voi hyvin sekä hengen että ruumiin puolesta pärjää hän paremmin arjen askareissa myös vastoinkäymisten sattuessa. Tietenkään kaikki meistä eivät voi olla supersuorittajia, eikä tarvitsekaan. Hyvät suhteet naapurustoon, sukulaisiin ja työtovereihin tiivistävät turvaverkkomme yhteiskunnan järjestämää lakisääteistä suojaa paremmaksi.

Pidetään välit kunnossa eikä jätetä kaveria. Saatammehan itsekin olla koska hyvänsä pienen tai isommankin avun tarpeessa.

 

2 kommenttia . Avainsanat: Terveyden- ja sairaanhoito, kunnan hyvinvointi