Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__29
ihanat_kesakuvat__21
tuttu maisema
ihanat_kesakuvat__30
pitkaperjantai 22.04.2011
heljaj
ihanat_kesakuvat__13
Veden kestävä kamera

Muuttuuko ihminen

Keskiviikko 9.3.2022 - Heljä Järvinen

Pitkän ja kylmän talven jälkeen, keväinen aurinko kultaa säteillään maisemaa. Jokin tumma pilvi saa kuitenkin valon häipymään. Kaksi vuotta on kulunut vaativissa olosuhteissa, mutta tämä ei ilmeisesti riitä, vaan lisää tummia pilviä on tulossa. Uusia uutisaiheita tulee aina varmasti, niin nytkin.

Korona sai jäädä mutta maskit, ainakin toistaiseksi, pysyvät tiiviisti hoitohenkilökunnan kasvoilla. Venäjä pyrkii suurvaltana tuottamaan nyt uusia uutisia ja onnistuu siinä turhankin helposti.

Venäjän suunnalta tuleva uutisointi on hyvin harvoin ollut myönteistä ja kannustavaa ja se taas ei johdu uutistoimittajista. Liian usein näiden uutisten sanoma on, että toista osapuolta on vahingoitettu joko ruumiillisesti tai aineellisesti. Pyritään vaikeuttamaan ihmisten normaalia arkea tavalla, jota on vaikea ymmärtää, eläessämme jo näinkin pitkällä 2000-lukua.

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie - lauloi aikanaan Georg Ots, Tuula Valkaman sanoin. Tämän laulun sanoissa on hyvin vahva sanoma. Joskus on syytä pohtia sellaistakin vaihtoehtoa, että muu maailma ei ole vihollinen ja keskustelemalla asioista, ne voidaan selvittää pienin vaurioin.

Aurinko paistaa nyt todella kirkkaasti täysin pilvettömältä taivaalta. Linnut virittelevät jo keväisiä sointuja, hiukan jähmeästi vielä. Tässä pohdin, että ehkä kuitenkin vielä yksittäisen pienen ihmisen toive tai rukous voi pysäyttää syntyneen sodan. Ihmishenkien menetyksiä mikään ei korvaa, mutta jos muuten asiat pystyttäisiin vielä korjaamaan lisävahinkojen välttämiseksi ja ihmishenkien turvaamiseksi.

Kevat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, Georg Ots, Muuttuvat laulut, Tuula Valkama

Syksyn ruska

Keskiviikko 19.9.2018 - Heljä Järvinen

Kuuma ja kaunis, useamman kuukauden kestänyt, kesä on takanapäin. Katselen ikkunasta alkavan syksyn tuulta, sadetta ja keltaisten lehtien iloista tanssia. Mieleeni tulee lapsuudessani kuulemani, hyvin useasti Radion Lauantain toivotuissa levyissä toivottu ja soitettu Georg Otsin laulama laulu Syysunelmia. Hän tulkitsee tämän laulun hyvin vahvasti ja tunnelmallisesti. Kaunein kesäkin kuihtuu pois ja edessämme on pimenevä vuodenaika, joka päättyy valon juhlaan, jouluun.

Jokainen vuodenaika on sopiva aika huolehtia omasta terveydestään. Syksyllä ja talvella täytyy laittaa vain hiukan enemmän vaatetta päälle, että tarkenee. Voisiko sanoa niin, että oman terveyden vaaliminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Mitä enemmän käyttää aikaa omasta kunnosta huolehtimiseen, sen paremmin jaksaa arjessa. Hyvä olo kertaantuu. Riittävä sekä monipuolinen ja suositusten mukainen ravitsemus, hikeä nostattava liikunta useamman kerran viikossa, laadukas uni ja lepo ovat edelleen avainasemassa hyvinvointiin ja kansansairauksiemme ennaltaehkäisyyn. Merkittävinä terveyden edistäjinä ovat myös hyvät ja toimivat perhe- ja ystävyyssuhteet.

Läpi elämänsä terveenä ollut saattaa kuitenkin yllättäen sairastua akuutisti vaikeaan sairauteen. Lääkäri tekee diagnoosit ja päättää sopivimmista hoidoista. Usein tarvitaan hoitajan apua tutkimusten ja hoitojen sekä jatkoseurannan järjestämiseksi. Hoitajan ja potilaan välinen hyvä vuorovaikutussuhde lisää ihmisen ymmärrystä sairaudestaan ja motivoi sairauden hallintaan. Ohjausosaaminen on hoitajien ydinosaamisaluetta. Potilas kohdataan kokonaisvaltaisesti ja ohjaaminen on aktiivista ja vuorovaikutuksellista. Ohjaustarve on aina yksilöllistä ja lähtee potilaan tarpeista. Ennen ohjaamisen aloittamista on aina ensin hyvä pohtia mikä on potilaan lähtökohta, hänen tarpeensa ja kykynsä omaksua sairauden tuomia haasteita. Nykyään ongelmana ei liene niinkään tiedon puute, vaan enemmänkin ongelmaksi muodostunee se, että mikä on oikeaa tietoa. Netti on pullollaan ”oikeaa tietoa” ja sairastunut ihminen käyttää aikaansa hyvin paljon saadakseen tukea omille ajatuksilleen ja hälventääkseen pelkojaan. Usein me ihmiset olemme ymmällämme ja tiedottomia uuden asian edessä ja silloin, kun emme itse pysty hallitsemaan tilannetta.

Hoitaja on avainasemassa juuri sairastuneen ihmisen elämässä. Silloin korostuu tutkitun tiedon merkitys ohjaamisen onnistumiseksi. Sairauden omaksuminen, siihen sopeutuminen ja sen hoitaminen onnistuu potilaalta paremmin, kun hän saa yhteneväisen ohjauksen, vaikka hoitaja välillä vaihtuisikin. Myös hoitaja on ihminen ja persoona. Jokainen tekee työtänsä omalla persoonalla ja tapoja on monia, useita oikeitakin. Näistä valitaan kullekin potilaalle sopivin menettely. Pelkän ulkoa annetun ohjauksen voimalla ei kuitenkaan terveys edisty, vaan potilaan omalle vastuulle jää saamiensa ohjeiden noudattaminen ja myös ohjeiden tarkennuksen pyytäminen, jos jotain jää epäselväksi. Me olemme potilaita varten ja tehtävämme on auttaa jokaista potilasta yksilöllisesti.

22553114_10210284191838278_8359799753291087431_o.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vuodenaika, hoitaja, persoona, ihminen, kesä, tuuli, sade, Georg Ots, Syysunelmia