Tannhäuser

Sunnuntai 2.10.2011 klo 22.51 - Heljä Järvinen

Tulevana keväänä saamme taas nautiskella kunnon taiteesta Tampereella, kun Richard Wagnerin ooppera Tannhäuser saa ensi-iltansa 1. maaliskuuta. Olen vakuuttunut, että ihminen joka elää ja tuntee, elää varmaan yhtä intohimoisesti kuunnellessaan ja katsoessaan kyseessä olevan oopperan.

Muutaman harjoituskerran jälkeen olen vakuuttunut siitä, että on ilo olla mukana, vaikkakin kilometrejä auton ratissa taittuu tulevan puolivuotiskauden aikana runsaasti. Vaikean alttostemman harjoittelu autoa ajaessa on hiukan riskialtista, sillä siinä saattaa kaasukin hirttää kiinni. 

Olen jäävi arvioimaan Wagnerin musiikkia, sillä minulla on ehkä liian intohimoinen suhde siihen ja sen jälkeen on vaikea tottua kuulemaan muita säveltäjiä. Wagner täyttää kaikki aistit niin tehokkaasti, että muulle musiikille ei ole sijaa. Selvisin parin vuoden takaisesta Lohengrinistakin, joten kyllä tämänkin jälkeen kesä tulee.

Hieno, uusi ja henkisesti sekä musiikillisesti rikas aika edessä. Kunpa pystyisin kaiken kokemani hyödyntämään ja iloitsemaan oppimastani.

Syksyn ensimmäinen pakkasaamu 2. lokakuuta.

Luopumisen tuskaa

Tiistai 23.3.2010 klo 6.42 - Heljä Järvinen

Kun kuulin, että Tampereen oopperassa tulee esitettäväksi Wagnerin ooppera, päätin, että hakeudun koelauluun. Toivoin, että tähtimerkit osuisivat kohdalle ja pääsen tekemään ihailemani mestarisäveltäjän teosta. Tähtimerkit olivat kohdallansa ja nyt katson mennyttä aikaa haikeudella, mutta todella kiitollisena.

Tampereen oopperan iso produktio, R. Wagnerin Lohengrin, on saatu päätökseen Tampere-talossa. On ollut valtava ilo olla mukana rakentamassa musiikillisesti suurta - ja myös näyttämöllisesti mahtavaa oopperaa. Tämä oli minulle laulajana suurin ja aikaa vievin haaste koskaan.

Kun lupaudun johonkin tehtävään tai työhön, haluan tehdä sen viimeistä piirtoa myöten hyvin. Tähän oopperaan ja sen tekemiseen syntyi sellainen ”rakkaussuhde” ja kuten ihmisten välisistä suhteista luopuminen, niin tästäkin on haikeaa luopua. Tästä haikeudesta toipuu aloittamalla uusia musiikillisia projekteja.

 

Kokonaisuutena katson hyvin nöyränä ja onnellisena mennyttä työntäyteistä ajan jaksoa. Laulajana olen oppinut musiikista paljon ja siitä miten monet asiat vaikuttavat tulkintaan ja hyvän lopputuloksen saavuttamiseen. Minun instrumenttina on oma ääni ja sitä tulee huoltaa tarkasti ja rakkaudella.

 

 

Tätä oopperaa tehdessä, koin joskus hiukan epätoivoisiakin hetkiä, sillä aika ei antanut yhtään armoa ja omia stemmoja piti harjoitella joskus hyvinkin omituisissa paikoissa. Sen lisäksi, että olimme jo syyskuulla aloittaneet yhteisharjoittelun, meillä oli käytännöllisesti katsoen joka päivä kuukauden ajan harjoitukset ennen ensi-iltaa. Muun musiikin opiskelun ja arkirutiinien ohessa se tuntui ajoittain hankalalle. Väsymys oli aina seurana kun työpäivälle tuli pituutta jopa 18 tuntia. Pidin kyllä hyvin tarkasti huolen siitä, että joka kerta kun vain oli mahdollista, otin lepotauon.

 

Osaan olla ehkä armollisempi itselleni nyt. Oma ääni ei yksinkertaisesti voi olla loistoterässä kaikenaikaa. Keho tulee olla kunnossa ja pitää levätä riittävästi, että äänen saa toimimaan hyvin. Kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen. Henkilökohtaiset ongelmatilanteetkin tuntuvat ja kuuluvat äänessä.

Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, luopuessaan myös saa. Olen tämän oopperaproduktion aikana luopunut monista asioista, mutta luopuessanikin olen saanut paljon!

Kuvat Robert Seger

Wagner

Sunnuntai 20.9.2009 klo 11.13 - Heljä Järvinen

Nyt ei todellakaan ole kysymys ajoittain jopa naurettavasta sarjakuvahahmosta. Blogini keskeinen henkilö on mestarisäveltäjä Richard Wagner. Olen aina rakastanut intohimoisesti ja palavasti hänen musiikkiaan jossa solistit, kuoro ja orkesteri eivät pääse helpolla. Wagnerin musiikki vaatii kuulijaltaankin herkkää korvaa, sekä hengen ja ruumiin kuntoa.

Tampereen Oopperassa esitetään ensi keväänä Wagnerin Lohengrin ja minulla on ilo saada olla tässä produktiossa mukana kuorolaisena. Solistit, kuoro ja orkesteri kasvavat harjoitusten myötä tähän oopperaan sisälle ja on ammattitaitoa saada tämä intohimo ja palo välittymään kuulijalle ja katsojalle.

Ensikertalaiselle Wagnerin oopperat ovat varmasti huikea kokemus. Olen saanut nuorisojoukon kiinnostumaan tästä oopperasta ja rohkaisen heitä kaikin tavoin säilyttämään tämän orastavan kiinnostuksensa. Taiteentekijänä olen aina ajatellut niin, että on voitto jos yksikin kuulija ja katsoja saa elämyksen. Koko maailmaa ei taiteenteossa voi kerralla valloittaa, jos koskaan.

Tämä on toinen Wagnerin ooppera jossa olen mukana. Ensimmäinen, Lentävä Hollantilainen esitettiin lyhennettynä versiona jossa roolihahmoni oli Mary, Sentan imettäjä. Tällä hetkellä jatkan keskeytyneitä klassisen laulun opintojani oopperaan valmistautumisen ohella.

Lohengrinin kolmannen näytöksen alkusoiton siivin lennän TIKKA 2009-harjoitukseen Tikkakoskelle missä viikon kuluttua Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen harjoitus on jo loppusuoralla. Valmisteluissa on kaikki mahdollinen tehty ja voimme saada hyvän harjoituskokonaisuuden.