Kova jätkä

Lauantai 6.3.2010 klo 20.15 - Heljä Järvinen

Richard Wagner on ollut kova jätkä! Kovakuntoinen nainen joutuu lujille vielä tänäkin päivänä hänen teosta valmistellessaan. Tämän oopperan työstäminen on kuin maraton, mutta meillä maaliin pääsy vie vielä monia päiviä. Ensi-iltaan ei ole kuin pari päivää ja viimeinen esitys on sitten parin viikon päästä.

Oopperaan valmistautuminen on sujunut hyvässä hengessä ja tunnelma on ollut mitä parhain. Kasper Holten on nuoresta iästään huolimatta kokenut ja tasokas ohjaaja ja mielestäni hän on nähnyt oivallisesti miten tuodaan esiin kaikkein oleellisin  tästä intohimoa tihkuvasta oopperasta. Solistikuntakin on loistavassa terässä, kuten myös Tampere Filharmonia, täydennettynä muista orkestereista tulleilla soittajilla. 

Melkoinen määrä väkeä tarvitaan, että näin iso ooppera saadaan esitettyä ja Tampere-talollekin tämä on siksikin suuri haaste. Wagnerin oopperoita ei ole Suomessa totuttu useastikaan näkemään ja kuulemaan luullakseni juuri teosten massiivisuuden tähden ja varsinkaan maakuntaoopperoissa. Nyt siihen kuitenkin on oiva tilaisuus myös erinomaisen ja kokoluokaltaan suuren oopperatalon vuoksi. Solistit toki ovat ammattilaisia, kuten Tampere Filharmonian soittajat. Myös suuri osa kuorolaisistakin on joko musiikin ammattilaisia, laulajia, laulunopettajia tai soittajia tai tämän alan opiskelijoita. Itse lukeudun vielä tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Koko oopperakaartia ei silti maakunnan alueelta kokoon ole saatu, vaan osa kuorolaisistakin kulkee jopa 200 kilometrin matkan, joka mielestäni osoittaa suurta sitoutumisen astetta. Tampereen Ooppera on merkittävin maakuntaoopperamme ja oopperoiden esityspaikkana Tampere-talo on loistava.

Nyt on pari lepopäivää ja maanantaina sitten ooppera pyörähtää käyntiin omaisten näytöksellä. Alkoi olla jo takki tyhjänä kun en ole tottunut tekemään ”yövuoroa”. Harjoitukset ovat kestäneet myöhäiseen iltaan asti ja useasti kotiin palattua omat stemmat pyörivät vielä päässä. Lepopäivät siten ovat enemmän kuin tarpeen, mutta pari kohtaa vielä omassa alttostemmassa tarvitsee tarkempaa hiomista..Wie faβt uns selig sϋβes Grauen… ja Welch holde Wunder..

Tavataan oopperassa!

www.tampereenooppera.fi

www.tampere-talo.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Richard Wagner, Lohengrin, Tampere-talo, Tampere Filharmonia, Lahti Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Kasper Holten

Syksyn satoa

Maanantai 26.10.2009 klo 21.21 - Heljä Järvinen

Syyskausi on ollut vilkas. Richard Wagnerin ooppera Lohengrin alkaa käydä tutuksi samoin pentatoninen duuriasteikko. Pitkä taival on vielä edessä, mikäli halajaa säveltäjäksi. Tiedän sen, että minusta ei tule säveltäjää ja laulupedagogiikkakin vaatii omat ponnistelunsa. Monenlaisten asioiden yhteensovittaminen juohevasti vaatii kykyä soveltaa erilaisia asioita myös toisten ihmisten näkökulmasta katsoen. Vuosien aikana olen myös kehittynyt taitavasti priorisoimaan asioita.

hirvijahti_2009_hyva_tunnelma.jpg

Tämä päivä valkeni harmaana ja tihkusateisena. En osannut arvatakaan miten mukavaksi päivä lopulta kehittyi. Tein eilen illalla sellaisen pikapäätöksen, että lähden hirvijahtiin. Aamu varhaisella tavattuani tuttuja hirvimiehiä tunnelma tuntui mukavalle ja muistinkin muutaman vuoden takaisia hyviä hetkiä metsällä ja nuotion ääressä sekä niitä hauskoja tarinoita jotka joka kerta osataan kertoa niin kuin ne olisivat uusia. Taito sekin.

 hirvijahti_2009_1.jpg

Aikaisempina vuosina olen toimittanut ajomiehen tehtäviä ja myöhemmässä vaiheessa olen saanut olla passissakin. Molemmat ovat oikein hyviä tehtäviä. Ajomiehenä ei varmastikaan tarvitse palella ja passissa on aina tunnelma muuten korkealla. Ainakin minulla on ollut, sillä jahtivouti on aina antanut minulle todella hyviä paikkoja joissa varmasti on ollut liikettä. Vain kerran on tullut sellainen hirvi jonka sai ampua ja ammuinkin sen. Nooh, tuli kerran yksi otus melkein syliinkin, mutta…ja sitä tarinaa puitiin pitkään, kun joku rohkeni avata keskustelun aiheesta.

 

 

hirvijahti_2009_3.jpgTänään olin ilman asetta, mutta paikallani. Se oli uusi kokemus. Varsinkin siinä kohtaa kun kuulin, että risut paukkuvat edessä ja äänet lähenevät. Hetken hapuilin pyssyä ja taisin jo ottaa pari askelta taaksepäinkin, kun jahtivouti huusi, että nyt Heljä saa huutaa! Kuullessani hirvien lähestyvän tunsin kuinka verenpaineeni nousi ja pulssi löi kiivaammin. Desibelit kehiin ja hirvet kääntyivätkin onnekseni aivan oikeaan suuntaan ja päivän aluksi saimme vasan saaliiksi. On se hirvi sellainen otus.

 

Kaksi vasaa saimme onnistuneesti jahtiviikon aluksi. Nuotiotulilla paistettu makkara maistui monen vuoden jälkeen todella herkulliselle. Päivän kruunasi valmentajan kanssa tehty yhteinen pitkä reipas kävelylenkki.

hirvijahti_2009_pekka.jpg

hirvijahti_2009_remu.jpg

Syysloman jälkeinen viikko alkoi oikein hyvissä ”luonnollisissa” merkeissä. Tästä onkin mukava jatkaa nuottien kirjoittamista.

 

 

hirvijahti_2009_hyva_passipaikka.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Hirvenmetsästys, Richard Wagner

Wagner

Sunnuntai 20.9.2009 klo 11.13 - Heljä Järvinen

Nyt ei todellakaan ole kysymys ajoittain jopa naurettavasta sarjakuvahahmosta. Blogini keskeinen henkilö on mestarisäveltäjä Richard Wagner. Olen aina rakastanut intohimoisesti ja palavasti hänen musiikkiaan jossa solistit, kuoro ja orkesteri eivät pääse helpolla. Wagnerin musiikki vaatii kuulijaltaankin herkkää korvaa, sekä hengen ja ruumiin kuntoa.

Tampereen Oopperassa esitetään ensi keväänä Wagnerin Lohengrin ja minulla on ilo saada olla tässä produktiossa mukana kuorolaisena. Solistit, kuoro ja orkesteri kasvavat harjoitusten myötä tähän oopperaan sisälle ja on ammattitaitoa saada tämä intohimo ja palo välittymään kuulijalle ja katsojalle.

Ensikertalaiselle Wagnerin oopperat ovat varmasti huikea kokemus. Olen saanut nuorisojoukon kiinnostumaan tästä oopperasta ja rohkaisen heitä kaikin tavoin säilyttämään tämän orastavan kiinnostuksensa. Taiteentekijänä olen aina ajatellut niin, että on voitto jos yksikin kuulija ja katsoja saa elämyksen. Koko maailmaa ei taiteenteossa voi kerralla valloittaa, jos koskaan.

Tämä on toinen Wagnerin ooppera jossa olen mukana. Ensimmäinen, Lentävä Hollantilainen esitettiin lyhennettynä versiona jossa roolihahmoni oli Mary, Sentan imettäjä. Tällä hetkellä jatkan keskeytyneitä klassisen laulun opintojani oopperaan valmistautumisen ohella.

Lohengrinin kolmannen näytöksen alkusoiton siivin lennän TIKKA 2009-harjoitukseen Tikkakoskelle missä viikon kuluttua Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen harjoitus on jo loppusuoralla. Valmisteluissa on kaikki mahdollinen tehty ja voimme saada hyvän harjoituskokonaisuuden.

3 kommenttia . Avainsanat: Richard Wagner, Lohengrin, Tampereen Ooppera, Tampereen Oopperan kuoro