Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

sateen jalkeen
ihanat_kesakuvat__33
kaunista silti
hiipuva hiillos
ihanat_kesakuvat__18
Veden kestävää
juontohommia
uintia syyskuulla

Syksyn satoa

Share |

Maanantai 26.10.2009 klo 21:21 - Heljä Järvinen


Syyskausi on ollut vilkas. Richard Wagnerin ooppera Lohengrin alkaa käydä tutuksi samoin pentatoninen duuriasteikko. Pitkä taival on vielä edessä, mikäli halajaa säveltäjäksi. Tiedän sen, että minusta ei tule säveltäjää ja laulupedagogiikkakin vaatii omat ponnistelunsa. Monenlaisten asioiden yhteensovittaminen juohevasti vaatii kykyä soveltaa erilaisia asioita myös toisten ihmisten näkökulmasta katsoen. Vuosien aikana olen myös kehittynyt taitavasti priorisoimaan asioita.

hirvijahti_2009_hyva_tunnelma.jpg

Tämä päivä valkeni harmaana ja tihkusateisena. En osannut arvatakaan miten mukavaksi päivä lopulta kehittyi. Tein eilen illalla sellaisen pikapäätöksen, että lähden hirvijahtiin. Aamu varhaisella tavattuani tuttuja hirvimiehiä tunnelma tuntui mukavalle ja muistinkin muutaman vuoden takaisia hyviä hetkiä metsällä ja nuotion ääressä sekä niitä hauskoja tarinoita jotka joka kerta osataan kertoa niin kuin ne olisivat uusia. Taito sekin.

 hirvijahti_2009_1.jpg

Aikaisempina vuosina olen toimittanut ajomiehen tehtäviä ja myöhemmässä vaiheessa olen saanut olla passissakin. Molemmat ovat oikein hyviä tehtäviä. Ajomiehenä ei varmastikaan tarvitse palella ja passissa on aina tunnelma muuten korkealla. Ainakin minulla on ollut, sillä jahtivouti on aina antanut minulle todella hyviä paikkoja joissa varmasti on ollut liikettä. Vain kerran on tullut sellainen hirvi jonka sai ampua ja ammuinkin sen. Nooh, tuli kerran yksi otus melkein syliinkin, mutta…ja sitä tarinaa puitiin pitkään, kun joku rohkeni avata keskustelun aiheesta.

 

 

hirvijahti_2009_3.jpgTänään olin ilman asetta, mutta paikallani. Se oli uusi kokemus. Varsinkin siinä kohtaa kun kuulin, että risut paukkuvat edessä ja äänet lähenevät. Hetken hapuilin pyssyä ja taisin jo ottaa pari askelta taaksepäinkin, kun jahtivouti huusi, että nyt Heljä saa huutaa! Kuullessani hirvien lähestyvän tunsin kuinka verenpaineeni nousi ja pulssi löi kiivaammin. Desibelit kehiin ja hirvet kääntyivätkin onnekseni aivan oikeaan suuntaan ja päivän aluksi saimme vasan saaliiksi. On se hirvi sellainen otus.

 

Kaksi vasaa saimme onnistuneesti jahtiviikon aluksi. Nuotiotulilla paistettu makkara maistui monen vuoden jälkeen todella herkulliselle. Päivän kruunasi valmentajan kanssa tehty yhteinen pitkä reipas kävelylenkki.

hirvijahti_2009_pekka.jpg

hirvijahti_2009_remu.jpg

Syysloman jälkeinen viikko alkoi oikein hyvissä ”luonnollisissa” merkeissä. Tästä onkin mukava jatkaa nuottien kirjoittamista.

 

 

hirvijahti_2009_hyva_passipaikka.jpg

Avainsanat: Hirvenmetsästys, Richard Wagner


Kommentit

27.10.2009 5:45  Timo

Olin odotellutkin jo milloin blogiisi ilmestyy uutta tarinaa. Nyt kirjoititkin oikeasta aiheesta, nimittäin taas olin jäänyt paitsi syksyistä mieliharrastustani, hirvenmetsästystä. Pulssi nousi jo vähän kun luin tunnelmiasi hirvien rymistellessä kohti passiketjua. Metsälle alkoi tekemään mieli enemmänkin. Toisaalta kun miettii olosuhteita, niin tämä Tshadin 40 asteen lämpötila ja jatkuva auringonpaiste vie vielä voiton Suomen syksyisestä harmaudesta ja koleudesta. Vielä se tulee joskus hirvenmetsästyksen vuoro, jolloin voi vain muistelle näitä hyviä aikoja täällä Afrikassa.

27.10.2009 7:53  Heljä

Kiitos Timo kommentistasi!

Olisikin mukava kirjoittaa oikein seikkaperäisesti tuosta hirvijahdista, mutta aika ei tahdo antaa myöten. Se on mukavaa kun on "saman alan" ihmisiä, niin voi vertailla tuntemuksiaan. Passimiehenä olo on varsin haastava ja vaativa tehtävä ja mielelläni "lämmittelenkin" ensin ajomiehenä.

Melko jännittäväksi se tunnelma on täälläkin noussut lukiessani viestejäsi sieltä Tsadista! :)

Kaikkea hyvää sinne Tsadiin!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini