Pimeyden valtakunta

Keskiviikko 20.9.2017 - Heljä Järvinen

Turvallista joulunodotuksen aikaa!

Sunnuntai 16.11.2008 klo 13.30 - Heljä Järvinen

Harmaa marraskuun sunnuntai on kääntynyt iltapäivän puolelle. Forecan säätietojen mukaan aivan kohta pitäisi tulla ensimmäiset lumihiutaleet taivaalta. Odotan jännityksellä! =) Tähän aikaan vuodesta lumen tulo tuo tullessaan jo jouluista tunnelmaa. Suunnittelinkin laittavani ulkovaloja, sillä ne tuovat pimeyteen mukavan lämmön tunteen.

Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen turvallisuusseminaari oli eilen Jyväskylässä Agora Centerissä. Tilaisuuden avasi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja, maaherra Anneli Taina. Professori Erkki Laatikaisen aiheena oli: "Valistunut ihminen puolustaa maansa vapautta". Everstiluutnantti Torsti Sirén Maanpuolustuskorkeakoululta puhui psykologisesta vaikuttamisesta osana vaikutusperusteista sodankäyntiä. Sota ja suomalainen vahvan naisen ihanne oli aiheena dosentti Pia Olssonilla. Toimittaja Katja Sirviö kertoi mikä nuoria kantaa ja maaherra Taina toi esiin naisten aseman turvallisuuden tekijöinä ja maanpuolustajina. Hyvin vahvoja ja puhuttelevia puheenvuoroja.

Toimittaja Katja Sirviö toi hienolla tavalla esille aiheessaan "Mikä nuoria kantaa?" sen, että tärkeintä olisi kuunnella nuoria mitä heillä on kerrotavana. Tänä päivänä vanhemmilla on niin kiire, että ei kyetä keskittymään oikein mihinkään asiaan kunnolla. Nuori haluaa puhua toisen nuoren kanssa asioistaan, mutta tärkeää on kuitenkin vanhempien läsnäolo ja tuki, että voi luottaa siihen ettei hankalassakaan tilanteessa tarvitse jäädä yksin. Ei tarvita mitään ihmetekoja antaaksemme lapsille ja nuorille tarvittava aika. Riittää, kun vain pysähtyy rinnalle kuuntelemaan ja on läsnä. Meidän ei siis tarvitse olla sankareita riittääksemme omille lapsillemme.

Hän myös esitti kysymyksen, että mihin vaalikeskusteluissa oli unohdettu nuoret? Hyvä kysymys! Voimakkaita kannannottoja tuli terveyden- ja sairaanhoidon, kuten myös lasten hyvinvoinnin puolesta, mutta nuorista en minäkään muista kuulleen puhuttavan siltikään, vaikka traagiset koulutapahtuvat olivat suurin kirjaimin lööpeissä. Perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointi on kuitenkin pyrittävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, sillä lapsistakin aikanaan kasvaa nuoria ihmisiä. Mitä paremmin olemme osanneet hoitaa perhettä ja lapsia, sitä tasapainoisempia ja vastuuntuntoisia nuoret ovat. Elämä on kuitenkin jatkumo. Hyvä ja turvallinen lapsuus antaa tukipilarit nuoruuteen. Tasapainoinen nuori kasvaa aikuisuuteen hyvän vanhemmuuden tukemana. Lapsena ja nuorena saadun rakkauden ja tuen kautta hän on vahva tukemaan omaa lastaan oman lähipiirinsä tukemana. Sirviön puheenvuoro toi mielestäni aivan uutta pohdittavaa myös meille Naisten Valmiusliiton toimijoille.

Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan puheenjohtajana esitän lämpimät kiitokseni turvallisuusseminaarin puhujille erinomaisista puheenvuoroista. 

Mitä turvallisuus on ja mistä se syntyy?

Sunnuntai 19.10.2008 klo 20.15 - Heljä Järvinen

Turvallisuus ja turvallisuuden tunteen puuttuminen on puhuttanut meitä viime viikkoina ja nyt vaalien alla ehdokkaat ja puolueet ovat erityisesti keskittyneet siihen miten tämä aihe voitaisiin hyödyntää vaalikampanjoissa. On oikein hyvä, jos asiaan vihdoin paneudutaan tarkasti ja halutaan myös tehdä työtä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Vaalituloksesta riippumatta olisi toivottavaa, että näitä asioita pidettäisiin tärkeinä myös seuraavien neljän vuoden aikana.

Turvallisuus on hyvin arkisia asioita: muun muassa työ, terveys, turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö luovat pohjaa tasapainoiselle turvalliselle elämälle. Näin pimeimmän vuodenajan ollessa juuri parhaimmillaan, hyvin valaistu pihapiiri on yksi turvallisuustekijöistä. Lapsellisena ihmisenä pohdin useasti sitä, että miten kotieteisessä saisi kengät ja muut varusteet pidettyä järjestyksessä niin, että turvallinen liikkuminen on mahdollista. Lähes kaikissa nykyaikaisissa kodinkoneissa on ajastusmahdollisuus. Laitteiden käynnistymisessä ja käyttämisessä ilman valvontaa on riskejä. Saattaa herätä palavan muovin käryyn kahvin tuoksun asemesta ja astianpesukone kastelee huonolla tuurilla parketin sen sijaan, että tyytyisi pesemään pelkästään astiat.

Pieni vauva tarvitsee turvallisen ympäristön kasvaakseen tasapainoisesti. Aikuinen on velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät lapsen terveys ja turvallisuus vaarannu. Aina lapsen hoitaminen ei kuitenkaan ole yhtä auvoista ja nykyajan vaatimusten rasittamat ja ahdistamat vanhemmat saattavat ajautua lapsen hyvinvoinnin kannalta sopimattomiinkin ratkaisuihin ja tekoihin.

Koululaisille turvallisuus tarkoittaa sitä, että koulussa kukaan ei kiusaa ja koulumatkat sujuvat turvallisesti. Koulujärjestelmän keskittyessä yhä suurempi osa haja-asutusalueiden koululaisista joutuu käyttämään koulumatkoihinsa varsin paljon aikaa. Tätä voitaisiin pitää eräänlaisena koululaisen työturvallisuuskysymyksenä.

Työikäiselle väestölle tulee paljon vaatimuksia. Omien töiden ja tehtävien lisäksi joutuu huolehtimaan lapsistaan ja osa myös ikääntyneistä vanhemmistaan. Lisäksi suuri osa yhteiskunnan arkitoiminnoista toki kuuluu työssäkäyvän väestön hoidettaviksi. Vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, epäterveellinen ruoka, tupakka ja alkoholi ovat varmaankin 20 ja 60 ikävuosien välillä suurimmat terveys- ja turvallisuusriskimme. Liikunta- ja ruokavaliovalistukseen en tällä kertaa puutu, mutta alkoholilla on niin suuri osuus aikuisväestön tapaturma- ja väkivaltatapauksien aiheuttajana, että jos moinen tavara nyt keksittäisiin, se luultavasti kiellettäisiin.

Keskimääräisen eliniän jatkuvasti pidennyttyä on seniorikansalaisten määrä joukossamme lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Seesteisen vanhuuden levon sijasta nämä viettävät nykyään varsin aktiivista elämää matkailun- ja muiden harrastusten merkeissä. Jotta vanhemmitenkin voisi turvallisesti suoriutua näistä kaikista toimista, olisi oltava hyvässä kunnossa. Ikäihminenkin tarvitsee kuntoilua, etenkin lihasvoimien ja tasapainon harjoituksia. Niillä olisi suuri merkitys estämään kaatumista, jolla usein on pahatkin seuraukset.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia YETT 

Syystuulia

Sunnuntai 5.10.2008 klo 19.20 - Heljä Järvinen

Syksyn syvetessä on ollut aika taas paneutua järjestötöihin. Nyt suunnitellaan jo tarmokkaasti ensi syyskuussa Tikkakoskella pidettävää Naisten Valmiusliiton naisille suunnattua TIKKA – 09 suurharjoitusta. Harjoituksessa on johtavana aiheena arjen turvallisuus ja yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautuminen. Harjoituksessa tulee olemaan koulutusta noin 250:lle näistä asioista kiinnostuneelle naiselle.

Kuluvana syksynä on myös toimintaa. Jo tulevana viikonloppuna pidetään Lievestuoreella ennakoivan ajon kurssi ja Luonetjärven varuskunnassa henkisen tuen perusteet – koulutus. Kaikissa näissä suuremmissa ja pienemmissä harjoituksissa tärkeänä yhteistyökumppanina on Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka nimestään huolimatta järjestää paljon muutakin kuin sotilaallista toimintaa.

Marraskuussa on Jyväskylän Agora Centerissä Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen turvallisuusseminaari. Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan puheenjohtajana olen saanut olla mukana tätäkin suunnittelemassa ja alkusyksy onkin kulunut kuin huomaamatta. 

Naisten Valmiusliitolla on Suomessa 12 alueneuvottelukuntaa ja olen saanut olla näitä edustamassa liiton työvaliokunnassa. Työvaliokunnassa, joka esittelee liiton hallitukselle mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseksi nykyajan vaatimuksia vastaten ja tulevaisuuttakin varten. Naisten Valmiusliiton järjestötyöryhmän jäsenenä olen mukana kehittämässä liiton eri jäsenjärjestöjen entistä parempaa yhteistyötä.

Kaiken tämän ohella olen onneksi jaksanut puurtaa kuntoiluprojektieni parissa. Vuosi on jo tullut täyteen ja tulokset alkavat pikku hiljaa näkyä. Ja tuntua (puolison huom.). Kyseessä ei ole siis 35:n villitys vaan lopunikäiseksi tarkoitettu projekti. =)

Lisätietoja koulutuksista ja tapahtumista:

Naisten Valmiusliitto ry

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Arjen turvallisuudentunne järkkynyt

Sunnuntai 28.9.2008 klo 21.13 - Heljä Järvinen

Arjen turvallisuudentunne on järkkynyt meillä kaikilla Kauhajoen traagisten tapahtumien jälkeen. Me vanhemmat, äidit ja isät pohdimme, että miten voimme omalla esimerkillämme ja kasvatusperiaatteillamme luoda lapsillemme turvallisen, rakastavan ja henkisesti kehittävän kasvuympäristön. Miten läheiset, ystävät ja sukulaiset voisivat olla kasvavan lapsen tukena?

Tärkeintä olisi olla läsnä. Puutteellisempikin vanhempi on parempi, kuin että lapsi varttuu tietokoneen ja television kaitsemana. Herkässä kasvuiässä tehdyt kasvatuksen virheet tai laiminlyönnit eivät ole helposti myöhemmin korjattavissa. Tuossa on kuitenkin varmasti yksilöllisiä eroja. Niin sanottuja hyviä kansalaisia on kasvanut varsin puutteellisistakin lähtökohdista ja toisaalta hyvissä olosuhteissa on kehittynyt psykopaatteja ja pahantekijöitä, vaikka heidän kohdallaan hyvää tarkoittavat vanhemmat ovat saattaneet tehdä parhaansa.

Kauhajoen kaltaiset murhenäytelmät olivat ennalta arvaamattomia, mutta nyt pelätään kolmatta kertaa. Miten tällaiseen voi varautua? Ratkaisuna ei voi olla aseiden kieltäminen, metallinpaljastimet tai kulunvalvontajärjestelmät. Yhteisöllisyyttä pitäisi saada lisättyä ja onnistuttava luomaan sellainen ilmapiiri, ettei kenelläkään olisi tarvetta suunnitella tuollaisia tekoja. Jatkossa varmaan myös tutkitaan paljon nettimaailmaa, jossa näillä kouluampujilla on oma kieroutunut ihailijakuntansa.

Vastaavien tapausten vaara ei valitettavasti ole kuitenkaan ohi. Jokaisen meistä ja myös viranomaisten pitäisi jatkossa miettiä tavanomaisten liikenteeseen tai paloturvallisuuteen liittyvien vaarojen lisäksi myös tämäntyyppisiä tilanteita. Miten paikasta tai tilanteesta voi pelastautua yllättävänkin vaaran uhatessa? Aiheeseen liittyen olisi varmaankin syytä suunnitella koulutusta arkipäivän turvallisuuden parantamiseksi tältäkin osin. Tuskin kukaan meistä vielä vuosi sitten osasi ajatella, että kotimaassamme näitä pitäisi miettiä.