Mitä turvallisuus on ja mistä se syntyy?

Sunnuntai 19.10.2008 klo 20.15 - Heljä Järvinen

Turvallisuus ja turvallisuuden tunteen puuttuminen on puhuttanut meitä viime viikkoina ja nyt vaalien alla ehdokkaat ja puolueet ovat erityisesti keskittyneet siihen miten tämä aihe voitaisiin hyödyntää vaalikampanjoissa. On oikein hyvä, jos asiaan vihdoin paneudutaan tarkasti ja halutaan myös tehdä työtä arjen turvallisuuden parantamiseksi. Vaalituloksesta riippumatta olisi toivottavaa, että näitä asioita pidettäisiin tärkeinä myös seuraavien neljän vuoden aikana.

Turvallisuus on hyvin arkisia asioita: muun muassa työ, terveys, turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö luovat pohjaa tasapainoiselle turvalliselle elämälle. Näin pimeimmän vuodenajan ollessa juuri parhaimmillaan, hyvin valaistu pihapiiri on yksi turvallisuustekijöistä. Lapsellisena ihmisenä pohdin useasti sitä, että miten kotieteisessä saisi kengät ja muut varusteet pidettyä järjestyksessä niin, että turvallinen liikkuminen on mahdollista. Lähes kaikissa nykyaikaisissa kodinkoneissa on ajastusmahdollisuus. Laitteiden käynnistymisessä ja käyttämisessä ilman valvontaa on riskejä. Saattaa herätä palavan muovin käryyn kahvin tuoksun asemesta ja astianpesukone kastelee huonolla tuurilla parketin sen sijaan, että tyytyisi pesemään pelkästään astiat.

Pieni vauva tarvitsee turvallisen ympäristön kasvaakseen tasapainoisesti. Aikuinen on velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät lapsen terveys ja turvallisuus vaarannu. Aina lapsen hoitaminen ei kuitenkaan ole yhtä auvoista ja nykyajan vaatimusten rasittamat ja ahdistamat vanhemmat saattavat ajautua lapsen hyvinvoinnin kannalta sopimattomiinkin ratkaisuihin ja tekoihin.

Koululaisille turvallisuus tarkoittaa sitä, että koulussa kukaan ei kiusaa ja koulumatkat sujuvat turvallisesti. Koulujärjestelmän keskittyessä yhä suurempi osa haja-asutusalueiden koululaisista joutuu käyttämään koulumatkoihinsa varsin paljon aikaa. Tätä voitaisiin pitää eräänlaisena koululaisen työturvallisuuskysymyksenä.

Työikäiselle väestölle tulee paljon vaatimuksia. Omien töiden ja tehtävien lisäksi joutuu huolehtimaan lapsistaan ja osa myös ikääntyneistä vanhemmistaan. Lisäksi suuri osa yhteiskunnan arkitoiminnoista toki kuuluu työssäkäyvän väestön hoidettaviksi. Vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, epäterveellinen ruoka, tupakka ja alkoholi ovat varmaankin 20 ja 60 ikävuosien välillä suurimmat terveys- ja turvallisuusriskimme. Liikunta- ja ruokavaliovalistukseen en tällä kertaa puutu, mutta alkoholilla on niin suuri osuus aikuisväestön tapaturma- ja väkivaltatapauksien aiheuttajana, että jos moinen tavara nyt keksittäisiin, se luultavasti kiellettäisiin.

Keskimääräisen eliniän jatkuvasti pidennyttyä on seniorikansalaisten määrä joukossamme lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Seesteisen vanhuuden levon sijasta nämä viettävät nykyään varsin aktiivista elämää matkailun- ja muiden harrastusten merkeissä. Jotta vanhemmitenkin voisi turvallisesti suoriutua näistä kaikista toimista, olisi oltava hyvässä kunnossa. Ikäihminenkin tarvitsee kuntoilua, etenkin lihasvoimien ja tasapainon harjoituksia. Niillä olisi suuri merkitys estämään kaatumista, jolla usein on pahatkin seuraukset.

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia YETT 

2 kommenttia . Avainsanat: Arjen turvallisuus, ikäryhmät