Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__11
ihanat_kesakuvat__9
ihanat_kesakuvat__19
ihanat_kesakuvat__8
Veden kestävä kamera
Maisema
aallonmurtaja
casino

Hyvää uutta vuotta 2010!

Torstai 31.12.2009 klo 12:04 - Heljä Järvinen

Talvisen kirkas, oranssin värinen aurinko paistaa kimaltelevien puidenoksien lomasta suoraan huoneeseen. Vuosi on vaihtumassa jälleen. Eilinen on mennyt ja tulevasta emme tiedä. Siispä, pitää elää tässä hetkessä. Kunpa osaisikin tarttua vain tähän hetkeen, eikä tulisi haahuiltua menneissä tai pohdittua liikaa tulevaisuutta. Toki menneet asiat ovat opettaneet, kuten myös rikastuttaneetkin elämää. Varautuminen taas kuuluu luonteeseeni. Jo autokoulussakin opetetaan, että ennakoi tuleva tilanne. Sitä voi vallan hyvin soveltaa tavallisessa arjessa.

Vuoden vaihtuminen on ollut minulle aina sellainen päätepiste. Silloin kertaan menneen ja toivon oppineeni jotain ja katson luottavaisesti ja päättäväisesti tulevaan. Viimeiset kaksi vuotta on ollut sellaista tasaista luopumisen aikaa. Ensin luovuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen maanpuolustuspiirin paikallispäällikön tehtävästä. Sitten aivan ”normiaikataulussa” luovutin Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan puheenjohtajuuden seuraajalleni. TIKKA 2009 -harjoituksen johtajan tehtävä olikin vuoden kestävä, haastava projekti. Viimeisin mutta ei vähäisin, oli Luonetjärven Sotilaskotiyhdistyksen johtokunnan jäsenyys josta jään pois nyt vuoden vaihtuessa. Kaikki edellä mainitut olivat vaativia sekä opettavaisia tehtäviä. Kymmenen Keski-Suomessa eletyn vuoden aikana on tapahtunut paljon. Voimakkaimmin mieleen jäänyt asia on muutos. Koko ajan on joku asia ollut prosessissa. Nyt olisi ehkä syytä hiljentää tahtia ja pitää kiinni niistä hyvistä asioista joita on ja kehittää sitä mikä oikeasti tarvitsee kehittämistä. En usko lainkaan, että jatkuva muutosprosessi tuo meille kenellekään parempaa tulevaisuutta.

Oma haikeus on myös luopumisessa. Edellä mainitsemani tehtävät antoivat paljon, myös silloin kun ne ottivat paljon. Se on ihmeellistä, mutta totta! Olen puhunut myönteisen ajattelun merkityksestä asioiden onnistumisessa. Tosin en itsekään aina ole kyennyt henkistä tai fyysistä kapasiteettia vaativien tehtävien hoitoon sillä pieteetillä mitä olisi toivonut. Ehkä kuitenkin on niin, että lopulta itse itsellemme riman asetamme. Tavoitteiden asettaminen liian korkealle voi tuoda turhaa stressiä niin itselle kuin läheisille. Silti ajattelen aina, että kun asetan tavoitteeni korkeammalle, voin saavuttaakin himpun verran enemmän. Tosin sitä rimaa joutuu nostamaan kaiken aikaa lisää. Mutta huomionarvoinen seikka on se, että me opimme kaiken aikaa lisää.

Luopuminen on tuonut myös paljon hyviä asioita elämääni. Käytännöllisesti katsoen olen elänyt luopuessanikin hyvin rikasta elämää. Osaan katsoa asioita nyt eri näkövinkkelistä, kun olen saanut niihin etäisyyttä. Eletty elämäkin antaa jo hyvän lisän siihen millä tavalla suhtautuu asioihin. Ja, uudet tehtävät ja asiat ovat täyttäneet arkeani. Tosin nyt osaan pitää varani ja teen sitä minkä koen itselleni tärkeäksi läheisten siitä kärsimättä. Vanha on siis jäänyt ja uusia asioita tullut tilalle.

Tuleva vuosi alkaa kurinpalautuksella. Kortisonipiikki antoi minulle muutaman viikon lepotauon kuntoilussa. Nyt se on loppu! Olen iloinen, kun meilläkin vihdoin on selkeästi perinteinen talvikeli ja saa hiihtää. Nyt taas hiihdän niin paljon kuin se on mahdollista. Erittäin hienoa on myös se, että netistä voin seurata latutilannetta, niiden kuntoa ja kuinka paljon kilometrejä on milloinkin käytettävissä. Kaikkeen tähän on mahdollisuus, kun saan olla terveenä!

Terveyttä ja hyvää mieltä toivon Sinullekin!

 

jaakide2.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvi, vuosi vaihtuu, haikeus, luopuminen

Lumitöissä

Maanantai 28.12.2009 klo 15:23 - Heljä Järvinen

 joulun_varit.jpg

Liikuntaharrastukseni on ollut "jäissä" parisen viikkoa, sillä akillesjännevaivan vuoksi nilkkaani laitettiin jo toisen kerran kortisonipiikki. Ensimmäisen pistoksen jälkeen olin ilmeisesti hiukan omapäinen ja seuraukset eivät olleetkaan parhaat mahdolliset. Nilkkani kipeytyi hiihtämisistä ja muista liikuntasuorituksista siihen malliin, että uusintapistos oli paikallaan. Nyt uskoin lääkäriä ja en ole liikkunut lainkaan. Nilkka tuntuu olevan mainiossa kunnossa ja tänään aloitin kevyellä harjoittelulla ja ryhdyin lumitöihin. Innostuin sitten hiukan leikkimäänkin.  

lumitoita2.jpg

roki.jpgSiitä asiasta innostuneena päätin, että lasken koiran tarhasta jaloittelemaan.

 

 

 

 

 

 

Mutta se olikin virhe, sillä koira karkasi! Ei auttanut viheltely sen paremmin kuin herkkujen lupaaminen sen saamiseksi takaisin, vaan piti lähteä autolla perään. Monesta suunnasta sitä olisi voinut hakeakin ja arpapelillä löysin oikean reitin ja nolon koiran kyytiini. Nyt sen tiedän, että meidän koiraa ei kannata laskea vapaaksi tarhasta silloin kun sillä on massu täynnä herkkuruokaa. Nälkäisenä sen saa tottelemaan mainiosti! :)

jouluruusu.jpg

Koira on tarhassa ja lumityöt tehty. Nyt kun alkaa hämärtämään on hyvä sytytellä kynttilöitä ja nauttia joulusta.

joulukuva.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lumilapio, koira

Joulun valo

Sunnuntai 27.12.2009 klo 1:17 - Heljä Järvinen

Joulunaika on sujunut oikein mukavasti ja rauhallisessa tunnelmassa, leväten. Herkkuja nauttien ja Hovimäkeä katsellen. Aloitin viime jouluna tuon ihastuttavan sarjan katsomisen ja nyt sain viimeiset osat siihen. Harmillista, kun se loppuu. Mitä ensi jouluna katson? Ehkä jatkan sitten romanttisella linjalla.

ihana_pikku_aapo_09.jpgLapsuudenkodissa olin perinteisellä tapaninpäivälounaalla ja sainpa pienen sekä suloisen Aapo-pojan syliini. Kyllä nuo pikkuiset ovat niin ihania! Aapo on 4,5 kuukautta vanha jäntevä miehenalku! :)

 

keittio_09.jpgSisareni oli jälleen loihtinut lämpimän joulutunnelman. Koristeet ja erilaiset jouluasetelmat ovat joka vuosi suuren ihmetyksen ja ihastuksen kohteena. Niin oli tänäkin vuonna. Joka vuosi niitä katsoo myös eri silmin.

 

 

 

 

 

 

kummipojan_kanssa_09.jpgKummipojan kanssa pääsen kuvaan jouluna ja juhannuksena! Mukava näinkin!

 

 

 

 

 

 

mahtava_kuusi.jpgMuhkea, noin 4 metriä korkea kuusi on vuosikymmenien saatossa sijoitettu aina samaan paikkaan. Siinä riittää myös tutkimista, sillä monet erilaiset koristeet tekevät siitä ihmeellisen kauniin ja kiehtovan. Lapsena oli tärkeää saada leikkiä kuusen ympärillä. Tilaa sen ympärillä riittää yllin kyllin vieläkin. Koristeet ovat vain kovin erilaisia, kuin ennen. Kauniita ja kiehtovia ne olivat lapsuudessakin ja mikä tärkeintä, ne olivat itse tehtyjä.

 

 

 

 

 

 

 

 pirtista_09.jpg

 

 

 

 

 

 

Pirtin pöytäkin on vakiinnuttanut paikkansa. Muun muassa talon nuorimman tyttären häitä juhlittiin tässä pirtissä ja hääkakkua leikattiin tämän pöydän ääressä. Hääkakkua leikatessa morsian ehti polkaisemaan rivakammin kengänkannan jykeviin lattialankkuihin :) Häitä tanssittiin pihamaalla sulhasen itse omin käsin rakentamalla tanssilavalla. Elävä tanssimusiikki kaikui kesäillassa komeasti ja tanssijalka sai kyytiä!

 

 

lisapoytaa_silti_tarvitaan.jpgLisäpöytää silti tarvitaan, vaikka pirtin vakiopöytä onkin lähes viisi metriä pitkä.

 

 

 

 

 

 

 

Joulun valo on ihmeellinen! Se on lempeä ja rauhoittava. Joulu päättyy loppiaiseen, mutta joskus joulun vietto on venynyt pidemmällekin ja kuusi on ollut vielä helmikuun lopulla. En olisi raaskinut luopua siitä, kun se niin kauniisti alkoi versoa. Päivät alkoivat vain olla niin valoisia, että se ei oikein enää näyttänyt miltään, joten luovuin siitä sitten. Jouluahan voisi viettää vaikka pääsiäiseen asti. Eräässä laulussakin lauletaan, että nythän on joulu taas ja nythän on joulu taas, se pääsiäiseen asti kestää!...miksipä ei? Taas toisessa laulussa toivotaan, että joulu olisi joka päivä. Tekstissä kehotetaan miettimään joulun sanomaa ja siinä sanotaan: Voit joulun elää joka päivä vaan ja parhaan vuotes tulet tuntemaan! Jos vain joulun lapsi saa sydämessäs asustaa, niin silloin joulu luonas aina on.

 

 jouluvalot_loistavat_09.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hovimäki, tapaninpäivä, juhannus, kummipoika

Jouluaatto

Torstai 24.12.2009 klo 13:47 - Heljä Järvinen

Joulurauha on julistettu Suomen Turusta ja se tuo viimeistään joulun tunnelman. Joulupuurokin on nautittu. Manteli ei tänä vuonna tullutkaan minulle...puuro sen sijaan oli herkullista!

 

hedelmia.jpgLaitoin imelletyn perunalaatikon uuniin. Nyt alkaa tuntua siltä, että jouluruoka maistuu. Joulun ruoissa on niin herkullisia tuoksuja. Ensin kinkun, sitten porkkana-, peruna-, ja lanttulaatikoiden täyteläinen tuoksu.

 joulukukkia.jpg

 

 

 

 

kuulia.jpg

 

 

tietaja.jpgTalvinen iltapäivä alkaa hämärtyä. Jouluaaton hartaushetki siunauskappelilla on kaunis tilaisuus. Ennen sitä sytytän kynttilän isän, äidin ja veljen haudalle.

joulukukat.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulla on sellainen tuntu, että joulupukki saattaa kolkutella oveen tänä iltana :)

kuusenkoriste.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulurauhan julistus

Hyvää ja rauhaisaa joulua!

Keskiviikko 23.12.2009 klo 23:37 - Heljä Järvinen

tonttu_2.jpgOnpa ollut pitkä päivä! Kinkku on laitettu uuniin ja valmiutta kohotettu sen varalle, että kinkun nesteet valuvat yli laidan. Kerran on niin käynyt ja enää en riskiä ota. Toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulunaikaa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulukinkku

Tule joulu

Keskiviikko 23.12.2009 klo 7:57 - Heljä Järvinen

jouluseimi09.jpg

Taas kutsuvat kynttilät kirkkahat ja lämmin ja tuttava liesi, nyt hetkiset huolet jo heitä pois, sä uupunut matkamiesi. Nyt riemulla syömmesi sykähtää, povi tuntevi lämpöä suurta ja vaikka on maassa talvinen yö, niin tähdet ne taivasta uurtaa.

Nyt kulkija köyhäkin koditon hän huomisen huolet heittää ja riemu se hälläkin rinnassa on, mi mustat murheet peittää. Nyt ilo ja rakkaus luoksesi saa jo kotihin vieras ylhä, pyhävirsiä soittaa taivas ja maa, ja korpikin jäinen jylhä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joululaulu, Erkki Melartin

Olen nähnyt joulutonttuja

Tiistai 22.12.2009 klo 22:39 - Heljä Järvinen

Jouluvalmistelut ovat sujuneet rauhallisissa merkeissä, joululauluja kuunnellen. Tuoksuva, todella kaunis kuusi on tuotu sisälle sulamaan ja muutaman koristeenkin laitoin tunnelmaa tuomaan :) Huomenna laitamme loput....Tässä on tonttuja joita onnistuin saamaan kuvaan...olivat tyytyväisiä valmisteluihin ja tulivat siksi tervehtimään :) 

tonttu_5.jpg 

tonttu_4.jpg

tonttu_3.jpg

tontut_1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulutonttu

Ajatuksia

Tiistai 22.12.2009 klo 13:52 - Heljä Järvinen

piparkakkutalo.jpg

Jouluaskareiden lomassa tulee monenlaisia ajatuksia mieleen. Muun muassa sellaisia, että onko oikeasti tarpeen tehdä aivan kaikki rästiin jääneet työt nyt juuri, viime hetkellä. Olen muutaman tunnin mietiskellyt tätä asiaa ja tullut siihen tulokseen, että ehkä ei tarvitse kaikkea tehdä nyt. Huomasin taas "haukanneeni liian suuren palan" purtavaksi. Luulen kuitenkin, että kukaan ei huomaa jos jätän katonrajasta pölyt huiskimatta...hyvä ruoka, lepo ja rauhallinen mieli, sekä kaunis musiikki ovat jouluni tärkeimmät asiat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piparkakkutalo

Jouluvalmisteluja

Maanantai 21.12.2009 klo 21:03 - Heljä Järvinen

paijanne.jpg

Päijänne valmistautuu talveen ja tulevaan jouluun! Niin minäkin. Odotan lumentuloa. Helsingin seudulla sitä on runsaasti ja olisi kiva, että sitä tulisi meillekin vielä ennen joulua. Tosin ajokeli on todella huono ja toivoisinkin malttia autoilijoille teillä liikkuessaan.

Joulun valmistelut ovat hyvällä mallilla. Vielä vähän on keskeneräisiä töitä mutta uskon, että joulu saapuu silti ajallaan :) Jouluaattona on mukava herätä kinkun tuoksuun ja pitää vain toivoa, että kinkun rasvat ovat pysyneet uunipellillä. :)

joulun_odottajat.jpg

Joulunodottajat lempipuuhassaan...

joulunodottaja2.jpg

...lepäämässä!

jouluhirvi.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päijänne

Lumen pehmeä valkoinen vaippa

Torstai 17.12.2009 klo 10:57 - Heljä Järvinen

Lumen pehmeä valkoinen vaippa on nyt peittänyt metsän ja maan. On niin hiljaista ulkona kaikki ja nuo tähtöset tuikkivat vaan. Minä istun nyt ikkunan luona, minä katson ja kuuntelen,ja tuo kuusi on juhlaksi valmis, vaan hetkeksi unhoitan sen.

lapsuuskoti1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapsuuskoti

Tilitystä

Torstai 17.12.2009 klo 8:04 - Heljä Järvinen

Mennyt vuosi on ollut vaiherikas ja erittäin innostava sekä mieleenpainuva. Paljon on tapahtunut ja kaikkien asioiden eteen on tehty lukemattomia tunteja töitä. Kuten aina, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Olen sitä mieltä, että pohjatyö kaikille asioille tulee tehdä mahdollisimman hyvin ja lisäksi varasuunnitelmat suunnitelmille – Kaiken varalta!

Suurimpana yhteisenä voimainponnistuksena järjestimme täällä Keski-Suomessa Naisten Valmiusliiton valtakunnallisen TIKKA 2009 -harjoituksen. Tarkalleen 360 päivää suunnittelimme ja valmistelimme harjoitusta jossa Ilmasotakoulu ja Keski-Suomen maanpuolustuspiiri olivat merkittävimmät tukijat. Myös Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen Liiton sekä lukuisten yksityisten yritysten tuki oli harjoituksemme toteutukselle suuriarvoinen. Täten esitän nöyrän kiitokseni kaikille mukana olleille!

TIKKA 2009 -harjoituksen johtajana voin iloita kaikesta siitä, mitä vuoden aikana tapahtui. Nyt joku saattaa nostaa kulmakarvojaan ja ajatella, että mennyt on ollut vain ruusuilla tanssimista… Ei suinkaan! Kyllä matkan varrella on ollut myös piikkilankaa, mutta se ei päässyt ohjaajan rooliin. Olen oppinut iloitsemaan myös vastoinkäymisistä, sillä ne opettavat ja kannustavat ajattelemaan asioita aivan eri tavalla kuin jatkuva menestys. Myönteinen suhtautuminen antaa voimavaroja hankalienkin asioiden kohtaamiseen ja menestys tuntuu paremmalta, kun on kokemusta myös vastoinkäymisistä. Toki niitä vastoinkäymisiä ei kenenkään kohdalle soisi, mutta ne vain taitavat kuulua normaaliin elämään. Ne avaavat myös uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Harjoituksemme onnistumista edesauttoi harjoitusorganisaation henkilövalintojen osuminen oikeaan. Vastuuta asioiden sujumisesta kantoivat tehtäväänsä sitoutuneet ja tarmokkaat naiset jotka loivat hyvän perustan siihen mitä tällainen suurharjoitus tarvitsee palvellakseen koulutukseen osallistujia riittävän hyvin. Tärkein tehtävämme oli antaa loistavissa olosuhteissa ajantasainen tieto arjen turvallisuustaidoista mutta suuri merkitys oli myös sillä, että saimme kokea onnistumisen ja oppimisen iloa hyvässä yhteishengessä 165 naisen voimin aurinkoisena syyskuun viikonloppuna. Olen kiitollinen jokaiselle kurssinjohtajalle ja kouluttajalle erikseen.

Arjen turvallisuustietojen ja -taitojen ylläpitäminen on meidän jokaisen velvollisuus. Meillähän on vastuu paitsi itsestämme myös lähimmäisistämme. Pidän naisille suunnattua vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutusta jatkossakin tärkeänä yhteiskuntamme toimintakyvyn varmistamiseksi. Mitä erilaisimpia kriisejä, uhkia ja häiriötilanteita voi koska tahansa syntyä horjuttamaan totuttua arkeamme. Silloin tarvitaan valmiiksi hankittuja ja koulutettuja kykyjä poikkeuksellisissa tilanteissa toimimiseen.

Tätä naisten maanpuolustustoimintaa on sitoutuneesti tehty lähes koko itsenäisyytemme ajan eri järjestöissä ja on ollut ilo nähdä, kuinka toiminta on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Nykyajan nuoret naiset ovat mukana yhtä vastuullisesti ja antaumuksellisesti kuin sodan nähnyt sukupolvi aikanaan. Uskon, että tulevaisuudessakin naiset tunnistavat ja täyttävät nämä velvollisuudet.

Nykyajan vaatimukset toiminnan ja koulutuksen laadulle ovat ehkä korkeammat kuin koskaan aiemmin. Oman toimintamme kanssa kilpailee niin paljon ja mitä erilaisimpia vapaa-ajan toiminnan mahdollisuuksia, että osallistujia ei saada muuhun kuin laadukkaaseen toimintaan, oli aate kuinka hyvä tahansa. Toiminnan on oltava mielekästä ja koulutuksen hyödyllistä. Mielestäni olemme tässä onnistuneetkin. Kuitenkin on tarpeen edelleen huolehtia tason säilymisestä ja pyrkiä parantamaan toimintaa jatkossakin, että sen kilpailukyky ja kiinnostavuus myös tulevaisuudessa säilyisivät.

joulutunnelmaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Naisten Valmiusliitto, TIKKA 2009, Ilmasotakoulu, Keski-Suomen maanpuolustuspiiri, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, kurssinjohtaja, kouluttaja

Elämysviikko

Keskiviikko 9.12.2009 klo 20:36 - Heljä Järvinen

Viikko on vierähtänyt aivan liian nopeasti. Nyt pakkailen laukkuja, sillä huomenaamulla on yksi hoito enää ja sitten vain arjen normiaskareisiin kiinni. Auton rattiin ja kotia kohti. Viikonlopulla on pari laulukeikkaa ja MPK:n vuosijuhla.

Tämä elämysmatka on antanut virtaa aivan uskomattomalla tavalla. Tänäänkin kävin savusaunassa ja avannossa. Ehdin jopa kaksitoista vetoa vetämään ennen kuin aloin kangistua. Oli todellinen shokkihoito. Aivan uskomattoman hyvä fiilis jää tuollaisesta itsensä "kiduttamisesta"!

Olen hyvin iloinen, että olen saanut kokea tämän kaiken! Tästä saan kiittää ystäväpariskuntaa joka tämän mahdollisuuden antoi!

Nyt on mukava aloittaa joulualmistelut. Vuosi vuodelta vain huomaa, että vähempikin tohottaminen riittää ja osaa nauttia joulusta vähäeleisemmin, sen tunnelmasta ja myös joulun sanomakin alkaa avautumaan paremmin.

Iloista adventinaikaa ja sunnuntaina laulamaan kirkkoihin perinteiset kauneimmat joululaulut!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuokatti, kauneimmat joululaulut

Erittäin hyvää palvelua!

Tiistai 8.12.2009 klo 19:39 - Heljä Järvinen

Erityyppiset liikuntasuoritukset ja monet erilaiset kylvyt ja hieronnat alkavat tuntumaan jo kehossa. Aamun tehohieronnan jälkeen lähdin hiihtämään ja tänään se onnistui loistavasti. Oikein mukava nuori mies, ampumahiihtäjä Mikko Prusi sai sukseni loistokuntoon ja hänen opastuksellaan löysin turvallisen mutta haastavan reitin lauantain vaikean kilpareitin tilalle. Valitettavasti nestevajaus ajoi minut pois ladulta käytännöllisesti katsoen aivan liian varhain. Olen toki iloinen siitä, että kilometrejä kertyi silti lähes kymmenen.

Iltapäivällä kävin merileväkylvyssä. Se oli myös kokemuksena uskomattoman upea ja siinä sain rentouduttua päivän suorituksista. Tällä hetkellä nautin hyvää kahvia ja kirjoittelen tätä tekstiä. Huomenna koetan olla taas virkeässä kunnossa, että pääsen juoksulenkille.

Hoitohenkilökunta on ollut todella palveluhenkistä ja ammattitaitoista. On ilahduttavaa huomata, että hyvää palvelua ihan oikeasti saa vielä jostain. Olen sen toki henkilökunnallekin sanonut! Ylipäätään tällä seudulla osataan palvella asiakasta. Tällaiselle retkelle lähden mielelläni uudestaan.

2 kommenttia . Avainsanat: Ampumahiihtäjä Mikko Prusi, hyvä palvelu, merileväkylpy

Uusia kokemuksia ilman ruhjeita

Maanantai 7.12.2009 klo 20:56 - Heljä Järvinen

Heräsin virkeänä mutta poikkeuksellisen myöhään tänä aamuna. Jouduin juoksujalkaa kiirehtimään varattuun hierontaan. Hierojalla oli niin voimakkaat kädet, että pyysin hiukan kevyempää otetta. Yllättävästi siihen kovaankin hierontaan tottuu. Käsittely oli niin tehokas, että iltapäivän lenkki oli enemmänkin maiseman katselureissu. Hyvä reissu silti! :)

En ole koskaan ollut kovin innokas kylpylöissä kävijä tai ylipäätään harrastanut uimahalleissakaan käyntiä. Olen niin bakteerikammoinen. Tänään sain suggeroitua itseni ja päätin, että sinne sekaan vain. Nyt olen iloinen, että sain itseni ylipuhuttua siihen. Olen uinut, käynyt erilaisissa saunoissa ja altaissa ja sammakkoakin ehdin uida parisataa metriä. Ihastuttavin kokemukseni tulikin savusaunan lämmöstä ja avantouinnista. Huikea kokemus! :) Tuntui niin hyvälle, että vielä ennen kuin täältä kotiin lähden käyn uudemman kerran siellä. Jospa pääsisi niin hyvään tunnelmaan, että kotirantaankin saisi avannon tälle talvikaudelle tehtyä ja siellä myös tulisi käytyä.

Tämäkin päivä on ollut mieluisia elämyksiä täynnä ja odotan innolla huomista. Silloin menen hiihtämään varmistettuani ensin reitin "turvallisuuden", niin vanhat ruhjeet saavat rauhassa parantua. Paranemisprosessi on jo hyvässä vaiheessa, sillä olen saanut oikein hyvää hoitoa parina päivänä.

Tutkailtuani kuntokalenteriani viimetalven hiihtojen osalta huomasin, että olen hiihtäjänäkin kehittynyt. Kuntokalenterin päivittäminen on hyvin tärkeää, sillä siitä pystyy seuraamaan oman kunnon kehitystä. Nyt nukkutuutimaan, että huomenna jaksaa kaiken sovitun tehdä! :)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Savusauna, avanto, kuntokalenteri

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2009

Sunnuntai 6.12.2009 klo 19:28 - Heljä Järvinen

Itsenäisyyspäivän aamu valkeni kauniina mutta pilvisenä. Yön aikana oli satanut vähän untuvan pehmeää lunta. Lähdin Sotkamon kirkkoon Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen. Tunnelma oli harras ja jäi muistojeni arkistoon.

 

sotkamon_kirkko.jpg

 

Kirkonmenojen jälkeen laskettiin seppeleet sankarihaudalle.

 

sankarihaudalla.jpg

 

Juhlapäivän lounaan jälkeen lähdin reippaalle hölkkälenkille ja sieltä palattuani sain sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää palamaan. Saan olla kiitollinen siitä, että voin elää ja olla vapaassa itsenäisessä Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sotkamon kirkko, sankarihautausmaa

Vaaratilanteet vaarassa

Lauantai 5.12.2009 klo 21:50 - Heljä Järvinen

Tänään aloitin hiihtokauden. Hiihdin hiihtotunnelissa ja luonnossa. Jos olisin aavistanut tulevat vaaratilanteet, olisin tyytynyt vain hiihtoputken melko haastavalle ladulle. Tämän päiväinen oli vastoinkäymisissään myös positiivinen elämys, sillä en olisi koskaan uskonut jaksavani hiihtää niin kevyesti niin jyrkkiä mäkiä kuin tänään hiihdin ja toisaalta vaikka kaaduinkin kahdesti, en olisi koskaan voinut kuvitella laskevani niin pitkiä ja jyrkkiä mäkiä alas...huhhhuh!! Luulen, että sain voimaa niistä kilpahiihtäjistä (huippu-urheilijoista) jotka "lensivät" ylämäissäkin ohitseni.

Ensimmäisellä kerralla kaatuessani venäytin vasemman pakaran ja ajattelin hetken venyteltyäni, että kyllä rivakka hiihto palauttaa sen "kuosiin" ja niin kävikin. Juuri kun olin palautumassa koko epäonnisesta kaatumisesta muutaman hiihtokilometrin jälkeen, laskin loivasti kaartuvaan melko jyrkkään alamäkeen jossa suksi ikään kuin tarrautui jäisen ladun reunaan ja yrittäessäni "hienosti" oikaista jo "ketuille menevää" laskua alkoi uskomattoman komea ilmalento joka päätyi rapsakkaan alastuloon oikealle kyljelle. Ilmalentosuorituksen aikana sain oivallisen ajatuksen, että jos nyt en ojenna joutsenkaulaani ihan kokonaan suoraksi saan kivikosta "alfatti-ihottumaa" juuri hoidettuun hipiääni. Tunsin pohjattoman kouraisun lompakossani ja sain kuin sainkin päävärkkini (yläpää) pidettyä "riman yläpuolella" ja saaliiksi sain vain ruhjeet oikeaan olkapäähän, lonkkaan ja ranteeseen. Ranteen ruhje tuli siinä kun gps-laite painoi ranteeseen sen osuessa jäiseen maahan.

Erään merkittävän huomion tein kaatuessani. Kukaan ei tullut kysymään minulta vointiani. No, ehkä jos olisin jäänyt liikkumattomaksi joku olisi saattanut huomioida tilanteen. Hiihtäjiä kun oli satoja ja taas satoja liikkeellä.

Kymmenen kilometriä hiihdettyäni koin, että olen ansainnut kunnon kokohieronnan. Kyllä löytyi kipeitä ja kireitä lihaksia, mutta nyt on tosi upea fiilis ja huomenna taas uusin kujein liikenteeseen.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen olen ajatellut mennä ja sen jälkeen juoksulenkille. Juhlalounaan nautin ennen kuin Tuntematon Sotilas-elokuva alkaa ja sen jälkeen vielä ehtii pikapyrähdyksen ulkona tekemään ennen kuin alkaa linnan pukukatselmus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiihto, vammat