Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

kalevi kiviniemi
ihanat_kesakuvat__7
ihanat_kesakuvat__26
juhannus 2011
katsomo
aamuaurinko atlantilla 19.4.2011
punatulkku
5.7.10

Väestön terveyden edistäminen

Maanantai 15.12.2014 klo 17:04 - Heljä Järvinen

Suomalaisista aikuisista noin puolet sairastaa ainakin yhtä pitkäaikaista sairautta, ja pitkäaikaissairaiden osuus kasvaa aikuisväestössä jyrkästi nuorista vanhempiin ikäryhmiin. Pitkäaikainen sairastavuus on jatkuvasti lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.
Pitkäaikaissairauksien yleisimmät ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkiertoelinten taudit, mielenterveyden häiriöt ja diabetes. Varsinkin niin sanottu 2-tyypin diabetes on voimakkaasti lisääntymässä. Myös astma, allergiset hengitystieoireet ja ihottumat ovat yleistyneet huomattavasti.
Tiedon tarjoaminen asukkaalle on tärkeää, jotta he voisivat hoitaa itseään parhaalla mahdollisella tavalla ja tehdä omaa hyvinvointiaan koskevia oikeaan tietoon perustuvia valintoja. Lisäksi tärkeää on terveyden edistämisprosessin jatkuvuus ja säännöllinen yksilöllinen yhteydenpito kyselyin tai muuten koko joukon kokoava tilaisuus.
Jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö ja hänellä on oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään loppuun saakka. Jokaisella meillä on itsemääräämisoikeus ja jokainen meistä itse tekee päätöksen omasta elämäntavastaan ja -tyylistään.
Tärkeää olisi saada nuorempi väestö ymmärtämään oman terveyden ylläpidon merkitys ja huolehtia vanhenevan väestön kuntouttavasta terveydenhoidosta pysymään ikääntymisestä huolimatta toimintakuntoisena ja antaa täten heille mahdollisuus asua ja toimia kotonaan mahdollisimman pitkään. Terveyden edistäminen kunnassa tulisi olemaan pitkäaikainen prosessi ja edetessään sen toimivuutta ja tuottavuutta tarkasteltaisiin erilaisin menetelmin.
Kuntien ja kuntayhtymien on vastattava pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta asukkailleen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa tätä palvelua.
Perustuslaissa (1999/731, 19 §) todetaan, että julkisen vallan on turvatta jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Kuntalaki (1995/365, 1 §) antaa kuntien tehtäväksi pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
Kansanterveyslain (2005/928, 1 §) mukaan kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa.
Terveyden edistäminen on mukana myös erityislainsäädännössä, esimerkiksi erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa.
Väestön terveyden edistämisen
Tavoitteena
on tukea lapsia ja nuoria valinnoissaan hyvän terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea aikuisia ymmärtämään esimerkin merkitys terveyden hoidossa ja pyrkiä vähentämään riskiä sairastua kansansairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja 2-tyypin diabetekseen. Opastaa asukkaita terveellisten elintapojen pariin jakamalla tietoa terveyttä edistävistä tavoista, ruokailun ja liikunnan merkityksestä sekä sosiaalisen hyvän tukiverkoston merkityksestä elämän eri vaiheissa. Tavoitteena on myös pyrkiä saamaan eri-ikäiset kuntalaiset yhteisen asian pariin. Tavoitteena on edellä mainituin keinoin vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalle kohdistuvia kuluja.
Keinoja
- ovat kunnan tarjoamat tietoiskutyyppiset informaatiot ja avointen luentotilaisuuksien järjestäminen     aiheena
-      mitä terveellinen ruokavalio on
-      mitä merkitystä liikunnalla on terveyteen ja hyvinvointiin
-      mitä merkitystä on riittävällä levolla
-      mitä merkitystä on hyvillä ja toimivilla ihmissuhteilla ihmisen hyvinvointiin
-      kuntalaiset kokoava yhteinen liikuntatapahtuma 3-4 kertaa vuodessa, jossa jokainen voi toinen toistaan tukien ja kannustaen saada uskoa ja luottamusta siihen, että itsestään ja toisesta välittäminen kannattaa.
-      pienryhmien kokoontuminen 6-8 kertaa vuodessa
 
Vaikuttavuus
Edellä esitettyjen toimien välitöntä vaikuttavuutta ei ole helppo osoittaa. Kunnan asukkaiden kannustaminen terveempiin elintapoihin ja hyvään yhteisöllisyyteen kantavat hedelmää vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua sairastavuusmittareilla arvioitavissa määrin.
Lyhyemmällä aikavälillä voidaan luoda kunnassa tunne, että hallinto- ja virkakoneistossa oikeasti välitetään asukkaiden hyvinvoinnista. Tähän liittyy vahvasti myös eri syistä johtuvan syrjäytymisen ehkäiseminen tai lievittäminen. Paikkakuntamme jo valitettavan harvalukuiset nuoret ovat niin rajallinen ja arvokas resurssi, että heidän edukseen olisi syytä panostaa jatkossakin mahdollisimman paljon liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kunnan tuki on näissä tarpeellinen, koska pienen väestöpohjan takia ei pelkällä kaupallisella periaatteella toimien voida saada kovin kattavaa tarjontaa omalle kylälle.
-      väestön sairastuvuus vähenee -> terveyden- ja sairaanhoidon kulut vähenevät
-      väestö pysyy toimintakuntoisena pidempään -> tapaturma- ym. riskit vähenevät -> tapaturmista ym. johtuvat kulut vähenevät
-      lapsesta ja nuoresta asti opimme huolehtimaan terveydestä
Jatkuvuus
Kunnan asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen on jatkossakin yksi kunnan perustehtävistä. Tämän toiminnan tulee olla jatkuvaa ja kehitettävää. Ohi menevillä projekteilla ei tässä asiassa suuria saavuteta. Mikäli jatkossa joudutaan kuntaliitosten kautta osaksi suurempaa hallinnollista aluetta, on pelättävissä, että silloin ei enää ole helppoa saada alueellisesti palveluja parannettua mahdollisen suurkunnan muita alueita monipuolisemmiksi. Siksikin olisi nyt tärkeää saada monipuolinen terveyttä edistävä toiminta kunnassamme laajalla rintamalla käyntiin, kun olemme vielä itsenäisiä ja kunnan taloudellinen tilannekin on sen verran kohtuullinen, että kohtuullisiin panostuksiin voidaan osoittaa varoja
Vaikkakin väestön terveyden edistäminen on kuntien vastuulla, on yksilö keskeisessä asemassa hyvinvointinsa ylläpitäjänä. Tavoitteena olisikin kartoittaa väestön mielenkiinto asiaan ja rakentaa oman kuntalaistemme tarpeisiin soveltuvaa tiedon tarjoamista ja kannusteita yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi ja terveyden edistämiseksi.
 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perustuslaki (1999/731, 19 §) Kuntalaki (1995/365, 1 §) Kansanterveyslaki (2005/928, 1 §)

Mukavassa seurassa aika rientää

Sunnuntai 21.7.2013 klo 17:20 - Heljä Järvinen

Kylläpä aika rientää! Hyvässä seurassa aika rientää nopeammin ja lisäksi se hyvä seura auttaa pitämään yllä myönteistä asennetta. Ajaessani autolla keskustelin ystäväni kanssa puhelimessa ja totesinkin hänelle, että puhuminen auttaa aina ja nauraminen lisäksi keventää mukavasti oloa. Handsfree oli oiva apuväline senkin keskusteluna aikana, mutta sen turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta en ole aivan varma. Antaahan se toki molemmille käsille vapauden pitää huolta kaikista nappuloista ja kepeistä, mitä varsinkin huonoilla talvikeleillä tarvitsee ehkä useammin, kuin kuivalla kesäkelillä. Monenlaisissa keleissä on tullut ajeltuakin. En ole edes viitsinyt laskea, kuinka paljon aikaa on mennyt autossa istumiseen. Ehkä käytän siitä liikenevän ajan sen asian pohtimiseen miten välttyisin ”turhilta ajokilometreiltä” tai miten vastavuoroisesti yritän eliminoida kenties liiasta istumisesta aiheutuvat jalkojen turvotukset tai suonikohjut. Molemmat vaivat saattavat tosin olla myös geeniperimästä johtuvia. Toki juuri vähäinen liikkumattomuus ja istuminen ylipäätään lisää riskiä saada muitakin vähemmän kiitollisia seuralaisia.

Loppuiäksi tarkoitettu kunnonkohotusprosessi on taas monenlaisten vaiheiden jälkeen edennyt hienosti, rasitusvammoja lukuun ottamatta. Kylmäpakkaukset ja kipulääkegeelit on kaivettu naftaliinista ja tehokas, lihaskalvoja avaava hieronta on ollut erinomaisena tukena. Itselleni, oman edistymiseni kannalta tärkeimmät asiat ovat olleet luotettavat valmentajat ja fysioterapeutit. Suurin osa harjoituksista on yksinäistä puurtamista ja joskus tuntuu, että aika ei tahdo kulua ja jalka ei nouse toivotulla tavalla. Menneen syksyn ja talven sekä nyt kesänkin aikana on ollut ihana mahdollisuus porukalla treenata lenkkikerhossa monia juoksuun liittyviä asioita, muun muassa juoksutekniikkaa ja lihashuoltoa. Ryhmässä on voimaa ja se juuri antaa sitä kaivattua potkua niihin yksinäisiin, joskin useasti mukaviinkin juoksu- ja pyörälenkkeihin ja muihin lihaskuntoharjoituksiin.

Luin viikonlopun roskalehden lööpistä, kuinka joku julkkishenkilö kertoi selättävänsä pelkotiloja juostessaan. Monenlaisia ”tiloja” sitä tuleekin vastaan, kun taistelee aikaa vastaan. Ikääntyessä keho ei enää tottele yhtä aktiivisesti kuin nuorempana ja monet asiat vaativat paljon enemmän aikaa ja levätäkin pitää. Monia kynnyksiä minäkin olen jo ylittänyt hyvien valmentajien ansiosta. Muutama vuosi sitten minulle tuli lannerangan välilevytyrä kovine kipuineen ja se on hyvä esimerkki siitä miten keho muistaa kivun ja kuinka se muisti ohjaili aivan näihin päiviin asti kaikenlaisia toimia. Sen pelon sain nujerrettua hyvässä ohjauksessa ja se tunne oli huikean hieno, kun huomasi, että ei satukaan, vaikka harjoittaa tiettyjä lihasryhmiä! Kipumuisti ohjailee meitä ja nujertaessamme sen, kehitys alkaa.

Pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena ihminen tarvitsee fyysistä kuormitusta päivittäin. Tarvitsemme monipuolista ja säännöllistä hikoilua ja hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa joka edistää työ- ja toimintakykyä, sekä antaa myös psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio antaa voimavaroja. Ihmisen ei tulisi unohtaa riittävän levon merkitystä hyvinvoinnillensa, vaan pyrkiä säännöllisyyteen nukkumaanmenoajassa ja yöunien riittävyyteen. Oman kuntonsa ylläpitäminen on tärkeimpiä asioita elämässämme.

ihanat_kesakuvat__26.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fysioterapeutti, valmentaja, lööppi, terveys, hyväkuntoisuus