Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä

Tiistai 3.12.2019 - Heljä Järvinen

Suomen itsenäisyyden aikaa on ollut jo yli sata vuotta. Talvisodan alkamisestakin tuli juuri kuluneeksi 80 vuotta. Pitkä ajanjakso, mutta tapahtumat ovat kuitenkin hyvin tuoreessa muistissa. On hyvä, että emme unohda historiamme merkittäviä asioita, vaikka sen ajan sukupolvet ovatkin kohta poistuneet joukostamme. Tutkijat ovat osoittaneet, että talvisodan alku oli neuvostoliittolaisten järjestämä provokaatio tulittaessaan omia maitaan Mainilan seudulla väittäen, että Suomi oli aloitteellinen. Tappiot olivat mittavat molemmille osapuolille. Suomi selvisi menettäen noin 27 000 ihmishenkeä. Menetykset olivat suurempia neuvostoliittolaisilla ja arvioidaan, että ihmishenkien menetykset olivat ilmoitettuja lukuja vielä paljon suuremmat.

Yksi talvisodan torjuntavoitoista tapahtui Karjalankannaksella, missä puna-armeija hyökkäsi 5.12. niin kutsutulle Mannerheim-linjalle. Suomen tykistö ja jalkaväki pysäyttivät neuvostoliittolaisten aikeet. Monia raskaita ja vaikeita aikoja oli vielä edessä ennen Moskovan rauhansopimuksen allekirjoitusta.

Kerrotaan, että sotatoimialueilla taistelleet suomalaiset sotilaat olivat taitavia metsässä liikkujia, mikä auttoi menestymään taisteluissa. Talvisota kesti 105 päivää päättyen Moskovan rauhansopimukseen. Rauha tuli, mutta jouduttiin suuriin alueluovutuksiin ja lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui jättämään kotinsa uuden rajan taakse. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet rauhansopimuksen tekoon ja myöhemmin havaittiinkin, että rauhansopimuksen soveltamisessa oli tulkinnanvaraisuuksia, joita Neuvostoliitto pyrki vahvemman oikeudella tulkitsemaan omaksi edukseen.

Aikaa on kulunut, mutta kaikki tapahtunut on meidän suomalaisten historiaa ja tärkeää onkin, että muistamme menneen ja edelleen arvostamme sota-ajan sukupolven ponnisteluja. Sanonta kuuluu, että tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä. Menneisyyttä ei silti pidä jäädä vatvomaan, vaan ottaa opiksi tapahtuneista ja pyrkiä rakentamaan uutta ja parempaa tulevaisuutta.

Suomi täyttää 102 vuotta ja se on kunnioitettava ikä. Hyvinvoiva ja pitkäikäinen Suomi jaksaa paremmin, kun hoidamme maamme yhteisiä asioita sovussa ja tasapuolisesti sekä toisiamme kunnioittaen. Mutta nykypolitiikassa sopu ja tasapuolisuus sekä toisen kunnioittaminen lienevät vieraita asioita ja siten tuotetaan uusia ja toisenlaisia ongelmia. Ministerit toinen toisensa jälkeen tyrivät. Rinne sai siis lähteä. Näyttää olevan hankalaa, jos pääministerillä on lakimiehen koulutus. Anneli Jäätteenmäki vaihdettiin, kun hän puhui niin totta kuin osasi ja Antti Rinne joutui vaikeuksiin, koska hän kertoi puhuneensa niin totta kuin muisti.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Suomi on puolustamisen arvoinen

Keskiviikko 5.12.2018 - Heljä Järvinen

Muutamia päiviä sitten uutisoitiin suomalaisten maanpuolustustahdon vähenemisestä. Kyselyn 17-25 vuotiaiden ryhmässä maanpuolustustahto oli vähentynyt eniten. Myös asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on heikentynyt, vaikka selvä enemmistö pitää nykyistä järjestelmää parhaana vaihtoehtona. Syitä maanpuolustustahdon vähenemiseen löydettiin muun muassa omakohtaisen- tai suvun kokemuksen puuttumisella. Monellakaan parikymppisellä ei ole enää sota-ajan kokeneita lähiomaisia kertomassa viime sotien ajoista ja kansakunnan yhteisestä ponnistelusta vihollista vastaan. Ehkä tämä on yksi syy siihen, että vuodesta 1960 asti toistuvasti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tekemässä maanpuolustustahtoa mittaavassa kyselyssä tulos on heikentynyt.

Edellisen kerran näin heikko tulos saatiin noin 30 vuotta sitten. Tuolloin alkanut korjaantuminen johtui varmaan monesta asiasta. Talvisodan syttymisestä oli vuonna 1989 kulunut 50 vuotta ja aiheesta tehty Pekka Parikan ohjaama elokuva toi tuolloiset tunnot ja tapahtumat elävästi nuoremmankin polven tietoisuuteen. Samoihin aikoihin alkanut Neuvostoliiton hajoaminen toi meille vapaamman ajattelun mahdollisuuksia ja saatettiin julkisesti palauttaa Lotta- ja Suojeluskuntajärjestöjen perinteet ja kunnia ja tunnustaa niiden osuus Suomen itsenäisyyden säilymisessä sotavuosina.

Lisäksi perustettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistys joulukuussa 1993 ja tämä toi runsaasti uusia toimintamahdollisuuksia maanpuolustustyöstä kiinnostuneille perinteisten Puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten rinnalle. Koska naisille avautui mahdollisuus varusmiespalvelukseen vasta vuona 1995, ei heille ollut kovin paljon tehtäviä siihenastisissa maanpuolustuksen organisaatioissa lukuun ottamatta jo sadan vuoden ajan arvokasta työtä tehnyttä Sotilaskotiliittoa. Asia korjaantui, kun Naisten Valmiusliitto perustettiin vuonna 1997. Naisten Valmiusliitto antaa nimenomaan kaiken ikäisille naisille koulutusta mitä erilaisimpien yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteiden varalle. Koulutusta järjestetään esimerkiksi lääkintä- ja ruokahuollon toteuttamisesta sekä monipuolisista tavoista varmistaa arjen turvallisuutta kotona ja työpaikoilla. Annettava koulutus auttaa varautumaan, jos erilaiset kriisit tai häiriöt uhkaavat vaarantaa yhteiskunnan normaalia toimintaa. Aiemmin itsekin Sotilaskotiyhdistysten, Naisten Valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutuksen aktiivisena toimijana toivon sinne hakeutuvan uusia naisia riippumatta iästä tai siitä, onko ollut varusmiespalveluksessa. Kaikille löytyy tehtävää ja annettava koulutus on monella tavalla hyödyllistä.

Kenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut, että Suomi on suomalaisille paras maa ja puolustamisen arvoinen. Lisäksi hän totesi, että sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!