Asennevamma

Sunnuntai 13.9.2009 klo 20.50 - Heljä Järvinen

Nyt on taas aihetta juhlaan! Juhlaahan tämä elämä itse asiassa on koko ajan. On mukavaa, kun on sellainen asennevamma, että nauttii elämästä.

Tänään tuli kaksi vuotta täyteen siitä kun henkilökohtaisen valmentajani Tuijan kannustuksella ja opastuksella aloitin uuden liikunnallisen elämän. Voitte uskoa, että tuohon aikaan on mahtunut hyvin monenlaisia tuntemuksia, niin hengen kuin ruumiinkin osalta. "Asennevammani" avulla olen selvinnyt näihin päiviin asti ja olen siitä hyvin iloinen. Olen ollut intoa täynnä lähes joka kerta, kun lenkkivaatteet olen päälleni vetänyt. Intoa on himmentänyt ajoittain se, että en voi käsittää miten jatkuvasti voi olla kipeä kropastaan. Milloin jalkapöydän luut tuntuvat siltä, kuin niissä olisi murtumia, tai akillesjänne on katkeamaisillaan. Alun taistelutahtoa ei edes vienyt se, että sain välilevytyrän lannerankaan. Nyt, kun aikaa on kulunut näinkin paljon, olen toipumassa siitä vammasta. Selkä ei ole enää kipeä ja aamujäykkyyttäkään ei enää esiinny. Nyt ei ole muuta jäykkää kuin käytös! :)

Tein jo heti alkuun itselleni selväksi, että tämä kuntoilu on yksi projekti. Mutta se jatkuu koko elämän. Tavoitteena minulla oli saavuttaa erinomainen kunto kolmen vuoden sisällä liikunnan aloituksesta, sillä olinhan täysin rapakuntoinen. Saavutinkin tavoitteeni jo tänä keväänä. Jaa, että mitä nyt sitten tapahtuu? Hyvin paljon tapahtuu, sillä joka päivä tämä vaatii hiukan enemmän. Erinomainen kunto ei pysy, jos sitä ei aktiivisesti huolla kaiken aikaa. Olen hyvin iloinen siitä, että olen saanut olla siten terveenä, että olen pystynyt aktiivisesti harrastamaan monipuolista liikuntaa. Tavoitteenani on myös saada "sikspäkki". Eräs tuttavani, mies, sanoi, että onhan se jo Sinulla, esirippu pitää vain vetää pois edestä! Ihastuttava huomio!:) Olen siis aloittanut treenit senkin osalta jo aikoja sitten. Kyllä se sieltä tuloo näkyviin..

Monesti lenkillä ollessani kuuntelen luonnon ääniä. Joskus vain on niin, että pitää ottaa potkua musiikin rytmistä. Tällä hetkellä tehokkaimman poljennon saan aikaiseksi kuuntelemalla tangoja ja tietenkin Taipaleen Reiskaa. Siitä saa uskomatonta voimaa, kun sydän karrella saa kuunnella raastavasta rakkaudesta kertovaa tarinaa mielettömällä tunnelatauksella esitettynä ja se kiihkeä tempo takaa varman iskuvoiman askellukseen. Verta, hikeä ja kyyneleitä. Sitä tämä elämä kaikessa ihanuudessaan on!

Olen todella kiitollinen Tuijalle, että hän otti tämän haasteen vastaan! Hänen ammattitaidollaan ja hiljaisella kuuntelevalla kannustuksella olen nyt uusi ihminen, iloinen ja hyvinvoiva nainen!