Muuttuuko ihminen

Keskiviikko 9.3.2022 - Heljä Järvinen

Pitkän ja kylmän talven jälkeen, keväinen aurinko kultaa säteillään maisemaa. Jokin tumma pilvi saa kuitenkin valon häipymään. Kaksi vuotta on kulunut vaativissa olosuhteissa, mutta tämä ei ilmeisesti riitä, vaan lisää tummia pilviä on tulossa. Uusia uutisaiheita tulee aina varmasti, niin nytkin.

Korona sai jäädä mutta maskit, ainakin toistaiseksi, pysyvät tiiviisti hoitohenkilökunnan kasvoilla. Venäjä pyrkii suurvaltana tuottamaan nyt uusia uutisia ja onnistuu siinä turhankin helposti.

Venäjän suunnalta tuleva uutisointi on hyvin harvoin ollut myönteistä ja kannustavaa ja se taas ei johdu uutistoimittajista. Liian usein näiden uutisten sanoma on, että toista osapuolta on vahingoitettu joko ruumiillisesti tai aineellisesti. Pyritään vaikeuttamaan ihmisten normaalia arkea tavalla, jota on vaikea ymmärtää, eläessämme jo näinkin pitkällä 2000-lukua.

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie - lauloi aikanaan Georg Ots, Tuula Valkaman sanoin. Tämän laulun sanoissa on hyvin vahva sanoma. Joskus on syytä pohtia sellaistakin vaihtoehtoa, että muu maailma ei ole vihollinen ja keskustelemalla asioista, ne voidaan selvittää pienin vaurioin.

Aurinko paistaa nyt todella kirkkaasti täysin pilvettömältä taivaalta. Linnut virittelevät jo keväisiä sointuja, hiukan jähmeästi vielä. Tässä pohdin, että ehkä kuitenkin vielä yksittäisen pienen ihmisen toive tai rukous voi pysäyttää syntyneen sodan. Ihmishenkien menetyksiä mikään ei korvaa, mutta jos muuten asiat pystyttäisiin vielä korjaamaan lisävahinkojen välttämiseksi ja ihmishenkien turvaamiseksi.

Kevat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, Georg Ots, Muuttuvat laulut, Tuula Valkama