Tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä

Tiistai 3.12.2019 - Heljä Järvinen

Suomen itsenäisyyden aikaa on ollut jo yli sata vuotta. Talvisodan alkamisestakin tuli juuri kuluneeksi 80 vuotta. Pitkä ajanjakso, mutta tapahtumat ovat kuitenkin hyvin tuoreessa muistissa. On hyvä, että emme unohda historiamme merkittäviä asioita, vaikka sen ajan sukupolvet ovatkin kohta poistuneet joukostamme. Tutkijat ovat osoittaneet, että talvisodan alku oli neuvostoliittolaisten järjestämä provokaatio tulittaessaan omia maitaan Mainilan seudulla väittäen, että Suomi oli aloitteellinen. Tappiot olivat mittavat molemmille osapuolille. Suomi selvisi menettäen noin 27 000 ihmishenkeä. Menetykset olivat suurempia neuvostoliittolaisilla ja arvioidaan, että ihmishenkien menetykset olivat ilmoitettuja lukuja vielä paljon suuremmat.

Yksi talvisodan torjuntavoitoista tapahtui Karjalankannaksella, missä puna-armeija hyökkäsi 5.12. niin kutsutulle Mannerheim-linjalle. Suomen tykistö ja jalkaväki pysäyttivät neuvostoliittolaisten aikeet. Monia raskaita ja vaikeita aikoja oli vielä edessä ennen Moskovan rauhansopimuksen allekirjoitusta.

Kerrotaan, että sotatoimialueilla taistelleet suomalaiset sotilaat olivat taitavia metsässä liikkujia, mikä auttoi menestymään taisteluissa. Talvisota kesti 105 päivää päättyen Moskovan rauhansopimukseen. Rauha tuli, mutta jouduttiin suuriin alueluovutuksiin ja lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui jättämään kotinsa uuden rajan taakse. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet rauhansopimuksen tekoon ja myöhemmin havaittiinkin, että rauhansopimuksen soveltamisessa oli tulkinnanvaraisuuksia, joita Neuvostoliitto pyrki vahvemman oikeudella tulkitsemaan omaksi edukseen.

Aikaa on kulunut, mutta kaikki tapahtunut on meidän suomalaisten historiaa ja tärkeää onkin, että muistamme menneen ja edelleen arvostamme sota-ajan sukupolven ponnisteluja. Sanonta kuuluu, että tulevaisuutta ei ole ilman menneisyyttä. Menneisyyttä ei silti pidä jäädä vatvomaan, vaan ottaa opiksi tapahtuneista ja pyrkiä rakentamaan uutta ja parempaa tulevaisuutta.

Suomi täyttää 102 vuotta ja se on kunnioitettava ikä. Hyvinvoiva ja pitkäikäinen Suomi jaksaa paremmin, kun hoidamme maamme yhteisiä asioita sovussa ja tasapuolisesti sekä toisiamme kunnioittaen. Mutta nykypolitiikassa sopu ja tasapuolisuus sekä toisen kunnioittaminen lienevät vieraita asioita ja siten tuotetaan uusia ja toisenlaisia ongelmia. Ministerit toinen toisensa jälkeen tyrivät. Rinne sai siis lähteä. Näyttää olevan hankalaa, jos pääministerillä on lakimiehen koulutus. Anneli Jäätteenmäki vaihdettiin, kun hän puhui niin totta kuin osasi ja Antti Rinne joutui vaikeuksiin, koska hän kertoi puhuneensa niin totta kuin muisti.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, talvisota, Neuvostoliitto, Mainila, Karjalankannas, Mannerheim, pääministeri, Antti Rinne, Anneli jäätteenmäki

Suven suloisuutta

Maanantai 4.6.2018 - Heljä Järvinen

Elämme vuoden parhainta aikaa, mikäli paremmuus mitataan lämmön ja auringonvalon määrästä. Tätä ihanuutta olemme saaneet osaksemme viikkojen ajan. Sateisen ja kylmän viime kesän, sekä pimeän ja märän syksyn ja loputtomalta tuntuneen, vaikkakin aidon, talven jälkeen tämä onkin merkillistä ja ilahduttavaa. On suuri ilo ja nautinto nähdä luonto kukkivana ja tuoksuvana. Myös lintujen laulu perheenperustamistouhujen ohessa on sielulle ja mielelle suuri voimavaran lähde.

Näin keväällä on useita liputuspäiviä ja suomenlippu onkin kauniisti hulmunnut sinivalkoisena kevään edistyessä kesään. Yksi minulle merkityksellisistä liputuspäivistä on Puolustusvoimain lippujuhlapäivä. Aikaisemmin se tunnettiin nimellä Sotaväen lippujuhla. Viralliseksi liputuspäiväksi se asetettiin vuonna 1934. Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä 75-vuotta 4. kesäkuuta vuonna 1942 hän sai Suomen Marsalkan arvon ja siitä lähtien päivää on vietetty Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Olen saanut olla useissa Puolustusvoimain lippujuhlan tilaisuuksissa kutsuvieraana tai katsojana ja aina tilaisuudet ovat silmänurkat kostuttaneet.

Suomen lippu täytti maanantaina 28.5.2018., 100 vuotta. Etelä-Karjalan museo esittelytekstissään kertoo, että ”lippu ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan, luodaan mielikuvia ja ilmaistaan mielipiteitä” ja se antaa vahvan isänmaallisen tunteen. Eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen lipuksi 28.5.1918. Monikaan ei tiedä, että sininen ja valkoinen väri lipussamme ei todellisuudessa symboloi sinistä taivasta ja valkoista hankea. Nämä mielikuvat lipustamme ovat syntyneet Lippulaulun kautta "kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat", kertoo valtiotieteen tohtori, toimittaja ja kirjailija Kimmo Kiljunen. Suomen lipun alkuperäinen väri oli punakeltainen leijonalippu ja se poistui käytöstä lopullisesti vuonna 1920. Suomen lipulla ei ole virallista tunnustuksellista selitystä, mutta lipussa oleva sininen risti on kristillinen symboli ja juontaa muotonsa Tanskan lipusta. Se viestii pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta ja sitoutumisesta pohjoismaiseen perinteeseen.

Tulevana viikonloppunakin saamme nostaa lipun salkoon ja kunnioittaa itsenäistä isänmaatamme sekä juhlistaa kaikkia uusia ylioppilaita ja muita ammattiin valmistuneita. Onnea kaikille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille.

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle ja suomen lipulle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Marsalkka Mannerheim, ylipäällikkö Mannerheim, lippulaulu