Aika rientää

Keskiviikko 10.2.2010 klo 11.16 - Heljä Järvinen

Kylläpä aika rientää! Hyvässä seurassa aika rientää nopeammin ja lisäksi se hyvä seura auttaa pitämään yllä myönteistä asennetta. Eilen keskustelin erään tuttavani kanssa puhelimessa oopperaharjoitukseen ajaessani ja totesinkin hänelle, että ”puhuminen auttaa aina” ja rento nauraminen lisäksi keventää mukavasti oloa. Handsfree oli oiva apuväline senkin puhelinkeskustelun aikana, mutta sen turvallisuudesta ja käyttömukavuudesta en ole aivan varma. Antaahan se toki molemmille käsille vapauden pitää huolta kaikista nappuloista ja kepeistä, mitä varsinkin näillä melko huonoilla talvikeleillä tarvitsee ehkä useammin, kuin kuivalla kesäkelillä.

Monenlaisissa keleissä on tullut ajeltuakin, sillä viimeisen vuoden aikana autoni mittariin on kertynyt 55 tuhatta ajokilometriä. En ole edes viitsinyt laskea, kuinka paljon aikaa on mennyt autossa istumiseen. Ehkä käytän siitä liikenevän ajan sen asian pohtimiseen, miten välttyisin ”turhilta ajokilometreiltä” tai miten vastavuoroisesti yritän eliminoida kenties liiasta istumisesta aiheutuvat jalkojen turvotukset tai suonikohjut. Molemmat vaivat saattavat tosin olla myös geeniperimästä johtuvia. Toki juuri vähäinen liikkumattomuus ja istuminen lisää riskiä saada muitakin vähemmän kiitollisia seuralaisia.

Oopperan eilinen näyttämöharjoitus sujui mainiosti. Kävimme läpi ensimmäistä näytöstä ja Lohengrinin haasteellisuuden huomioon ottaen aika rientää tänä keväänä taas nopeammin, kuin aikaisemmin. Kun viimeinen näytös on 20. maaliskuuta voi olla, että leskenlehdet nostavat jo komeasti päätään!

Aurinko paistaa nyt  kirkkaasti helmikuun kuulaassa pakkasaamussa. Järjestäessäni pihalla tilaa Jarin tuomalle puukuormalle huomasin, että Erkki oli palauttanut sukseni, jotka eilen jätin hänelle huoltoon. Todella ihanaa palvelua! Huomenna ehdin ladulle ja uskon, että voitelu on taas kohdallansa, kuten edelliselläkin kerralla.