Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

uusi vuosi
Parempi
5.7.10
ihanat_kesakuvat__24
karpassieni
ihanat_kesakuvat__27
ihanat_kesakuvat__13
ihanat_kesakuvat__33

Ennaltaehkäisy unohdettu kokonaan terveydenhoidossa

Perjantai 31.1.2014 klo 14:56 - Heljä Järvinen

Suomessa on painiskeltu terveydenhuollon tehokkaan järjestämistavan puolesta. Milloin on syytä haettu aikansa eläneestä tavasta työskennellä vanhentuneissa ja riittämättömissä tiloissa. Toisaalta taas on käytetty aikaa erilaisten ja yhteen sopimattomien ja toimimattomien potilastietojärjestelmien kanssa. Milloin mistäkin on ratkaisevaa syytä haettu pahentuneeseen ongelmaan, mutta onnistuneesti on kyetty välttelemään sitä tosiasiaa, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on unohdettu kokonaan. On ryhdytty hoitamaan vain sairauksia. Potilasta hyppyytetään erikoissairaanhoidossa niin kauan kunnes oikea osaamisala löytyy ja sairautta voidaan alkaa hoitaa. Pirstaloitunut ja levällään oleva terveyden- ja sairaanhuolto tuhlaa niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin voimavaroja.

Lääketieteen erikoisosaamisalat ovat olleet muotiasia: mitä trendikkäämpi ja hienompi nimike on, sen parempi. Tästä muodikkuudesta ja hienoudesta on tullut nykyisen terveydenhuollon kompastuskivi. Aikoinaan, kun muun muassa terveydenhoitajat hoitivat koko perhekuntaa, oltiin selvillä perheiden hyvinvoinnista tai huonovointisuudesta. Samoin kunnanlääkärit olivat koko perheen omalääkäreitä ja perheenjäsenten asiat tulivat yksilöllisesti hoidettua. Lääkärit tiesivät silloin laaja-alaisesti lääketieteestä. Tänä päivänäkin toki löytyy huippuosaajia perusterveydenhuollossa ja niitä tarvitaan, että potilaat osattaisiin tarvittaessa ohjata oikean erikoissairaanhoidon piiriin.

Terveydenhuollon ammattilaiset väsytetään tähän uuden sosiaali- ja terveystoimen järjestämistavan suunnitelman sekavaan ja päämäärättömään äpästelyyn. Olemassa olevat resurssit tuhlataan suuriin teoreettisiin suunnitelmiin, jotka eivät kohtaa käytännön työn parissa työskenteleviä terveyden- ja sairaanhuollon henkilöitä ja hoidon kohteena olevia potilaita. Paperilla kaikki näyttää useasti hienolle ja käytännölliselle, mutta kun niitä yritetään soveltaa käytäntöön, hienous ja toimivuus ovat kaukana arjesta.

Ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla kykenisimme hidastamaan ja jopa vähentämään sairaanhoidon kustannuksia. Peräänkuulutan yksilön vastuuta omasta itsestään. Me itse omilla toimillamme useasti edesautamme sairauksien syntymistä. Tästä oivana esimerkkinä on tyypin 2 diabetes. On diagnosoitu liki 300 000 ihmisen sairastavan tätä ja lähes saman verran on ihmisiä, jotka tietämättään sairastavat kyseistä tautia. Tyypin 2 diabetes, kuten aika monet muutkin sairaudet kyettäisiin pitämään kurissa liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, päihteettömyydellä ja riittävällä levolla.

Ihmisellä itsellään on suuri vastuu huolehtia terveydestään ja annetuista hoito-ohjeista kulloisenkin sairauden kohdalla. Nythän sairaanhoidossa vastuu näyttäisi olevan pelkästään terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavilla henkilöillä.

Lääkärin vastaanotollekin varmaan pääsisi helpommin, mikäli vihdoin pyrittäisiin pysäyttämään tai edes hidastamaan tätä syöksykierrettä ja panostettaisiin ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon lisäämällä sinne resursseja, rahaa ja henkilökuntaa.

Milloin ymmärrämme, että ennaltaehkäisy ja varautuminen ovat ne tärkeimmät toiminnot meidän ihmisten ja yhteiskuntamme toimintojen turvaamiseksi? Millaisia katastrofeja me vielä tarvitsemme ymmärtääksemme vastuumme ja velvoitteemme?

 

Heljä Järvinen
(Ksml 29.1.2014, mielipide)
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE-uudistus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, terveydenhoitaja, lääkäri, tyypin 2 diabetes, diagnoosi

Talven tuloa

Perjantai 15.10.2010 klo 17:25 - Heljä Järvinen

Kylläpä se aika kulkee sukkelaan! On ollut niin kiireistä, että en ole edes blogia ehtinyt päivittämään. Lueskelin aikaisemmin kirjoittamiani juttuja ja ilokseni huomasin, että Kustaa Vilkunan Ajantietokirja ei taida ihan humpuukia olla (vrt. Päivää Paavalista 24.1 tai Poutakesä tiedossa 25.1).

Meillä oli mitä parhain kesä ja syksykin on ollut aivan mainio. Yhden ainoan kerran olen lenkille lähtenyt sateessa ja kaatosateessa olen tullut takaisin, mutta kivaa on ollut! Akillesjännevammani on hoidettu ammattilaisten toimesta ohjeiden mukaan ja nyt voin iloita siitä, että voin lenkkeillä kivutta. LIKES-tutkimuskeskuksen ylilääkäri Harri Selänne ja fysioterapeutti Kalle Tiilikainen olivat tässä asiassa suurenmoisena apuna ja tukena. Siitä iso kiitos heille!

Kunnossa kaiken ikää, KKI-ohjelma (www.likes.fi) on tarkoitettu yli neljäkymmentävuotiaille, mutta olisi hyvä opetella jo ihan pienestä asti liikkumaan aktiivisesti. Vanhempien rooli tässä asiassa on mittaamattoman arvokas. Esimerkki, niin hyvässä kuin pahassakin on se joka meitä elämässä johtaa eteenpäin.

Oman nuoruuteni vietin maaseudulla ja eipä sitä ollut muita harrastuksia kuin talvella hiihto ja mäenlasku, sekä kesällä uinti ja yleisurheilu, minulla pääasiassa kuulantyöntö. Tästäpä on kuitenkin jäänyt sellainen liikkumisen palo, mutta elämän eri vaiheet vain ovat joskus vieneet toisaallekin, muiden harrastusten pariin. Tällä hetkellä voin olla todella iloinen, että noin kymmenen vuoden tauon jälkeen löysin taas sen innon ja haluan ehdottomasti pitää itsestäni hyvää huolta. Tällä hetkellä kesätauon jälkeen ”opettelen” taas hölkkäämään. Suunnitelmiini ei kuitenkaan kuulu maratonin juokseminen, ei edes puolikaskaan. Talven tuloa toki odotan ja toivonkin sen saapuvan aikanaan, että pääsen taas ladulle ”kirmaamaan”.

Hyvä peruskunto auttaa monissa asioissa. Nykypäivänä monet työtehtävät vaativat niin psyykkistä kuin fyysistäkin kuntoa. Mielikin pysyy terveempänä, kun ruumiillinen kunto on kohdillansa. Ihan pikkusairaudet, kuten kausiflunssatkin pysyvät poissa helpommin hyväkuntoisella. Myös yllättävien sairastapausten kuin tapaturmienkin paranemisprosessi on nopeampaa ”hyvässä terässä” olevalla, kuin keskinkertaisen- tai jopa huonon kunnon omaavalla henkilöllä. Oman kunnon vaaliminen ja terveydestä huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä kaikkein arvokkain asia hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi.

talven_tuloa.jpg 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: LIKES, Ylilääkäri Harri Selänne, Fysioterapeutti Kalle Tiilikainen