Aamurusko

Tiistai 10.1.2012 klo 19.01 - Heljä Järvinen

Perimätiedon mukaan aamurusko tuo huonon sään tullessaan. Tänään kuitenkin oli hyvä talvinen ilma. Hyvin vanhanaikainen, perinteinen tammikuinen talvipäivä.

Vuoden alku on ollut vauhdikas ja sama vauhti jatkuu. Huomaamatta olemme keväässä ja saamme herätä jälleen valoisiin aamuihin. Päivän pidentyminen antaa mahdollisuuden monenlaisiin askareihin, mitä sydäntalvella ei pysty tekemään valon vähaisyyden vuoksi.

Valon lisääntyminen antaa meille myös jälleen toivoa uudesta ja paremmasta ajasta. Niin käy joka kevät. Saamme ihastella auringon lämpöä, lumien sulamista, ojien virtaamista ja yksi toisensa jälkeen kauniimman lauluäänen omaavan muuttolinnun paluuta. Ensimmäinen leskenlehti on aina ihastuksen kohteena, kuten myös sinivuokot.

Ihmeellinen on luonnon monimuotoinen kauneus. Luonnossa on myös hyvin karua rumuutta. Kauneus ja rumuus kulkevat rinta rinnan sulautuen toisiinsa kevään edetessä. Tammikuisen aamuruskon karuus on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunista. Niin nopeasti ohikiitävää kauneutta. Tulee uusia aamuruskoja ja kaikki erilaisia, kuin kaikki tulevat keväät, kesät ja syksyt ja talvetkin.

aamurusko_blogiin_10.1.2012_002.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamurusko, Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, tammikuu, 2012

Päivää Paavalista

Sunnuntai 24.1.2010 klo 17.52 - Heljä Järvinen

Talvi on edennyt jo melko pitkälle. Hyvässä tapauksessa luminen kausi saattaa kuitenkin kestää vielä huhtikuun puoliväliin asti.  Vanha kansa kertoo (Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto s. 38 ja s. 40), että ”Päivää Paavalista, kevättä kynttilästä”. Paavalin päivän tuntumassa on vielä aivan täysi talvi ja jos sattuu paistamaan aurinko, saamme kaikin tavoin viettää hyvää vuotta ja nauttia poutakesästäkin.

Olemme nyt jo pimeimmän vuoden ajan ylitse päässeet mukavasti ja valon määrä lisääntyy koko ajan. On hämmästyttävää, miten tämä talvinen sää on ilahduttanut suurta joukkoa ihmisiä vaikkakin paikoin on ollut hyvin kovia pakkasia. Tänä aamuna keskustelin ystäväni kanssa puhelimessa ja hän kertoi, että muun muassa Helsingin seudulla mittari näytti puolenpäivän aikaan -22,4 astetta. Samaan aikaan meillä oli vain -16 astetta. Taitaa se ”lämpöaalto” tulla nopeammin tuolta pohjoisesta etelään kuin sääennustukset lupailivat.

Ei ole tänä talvena tarvinnut autoa pesettää. Onnistuin ajoittamaan viimeisen pesun niin hyvin, että kurakeleillä ei ole tarvinnut ajaa ja auto on pysynyt puhtaana. Huomaan, että sen mitä pesumaksuissa olen säästänyt, on kulunut polttoaineeseen. Sitä on kulunut yllättävän paljon enemmän, kuin ”normaalikelillä”. Monesti käykin niin, että luulemme säästävämme tekemällä jotain toisin, mutta tarkasteltuamme asiaa huomaamme, että olemme menettäneet jotain säästäessämme. Monet asiat vaativat sellaista pohtimista ja tasapainoilua. Kaikkeen tasapainottamiseen ei toki aina aika riitä ja pitää suostua kompromisseihin.

Nyt kun meille on suotu näin hyvä talvi, niin siitä kannattaa nauttia täysin rinnoin sillä voihan olla, että tällainen talvi on tullut meille niin sanotusti vahingossa ja ensitalvena ei lunta ole kenties laisinkaan.

lumihuitaleita_hiljalleen.....jpg

Lumi ja pakkanen on kuorruttanut kauniisti metsän puut. Lumihiutaleet leijailevat kuvassa tähtien lailla. Pakkasta kuvanottohetkellä lauantaina 23. tammikuuta kello 22.40 oli liki 22 astetta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto, kynttilänpäivä