Työikäisen henkinen turvallisuusTorstai 23.5.2013 klo 11.23 - Heljä Järvinen Työikäisen jaksamisen edellytyksenä on henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi. Molemmat ovat sidoksissa toisiinsa. Henkinen hyvinvointi koostuu muun muassa mielen tasapainosta, hyvistä ihmissuhteista niin kotona kuin lähipiirissä ja työpaikallakin. Turvaa tuo myös oman ammattinsa osaaminen ja oman itsensä arvostaminen sekä oman työyhteisön arvostaminen ja kunnioittaminen. Kun työikäistä kohtaa työttömyys, on henkinen hyvinvointi merkittävässä roolissa arkipäivän jaksamisessa. Aina kaikki osa-alueet eivät ole hyvässä jamassa ja siksi jokainen henkilökohtaisesti on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, että jaksaa arjessa. Henkisen hyvinvoinnin perustana on terveys. Pysyäkseen terveenä ja hyväkuntoisena ihminen tarvitsee fyysistä kuormitusta päivittäin. Työkykyisyyden ylläpitämiseksi tarvitsemme vapaa-aikanamme monipuolista ja säännöllistä liikuntaa joka edistää työ- ja toimintakykyä, sekä antaa myös psyykkistä, fyysistä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Myös terveellinen ja monipuolinen ruokavalio antaa voimavaroja. Ihmisen ei tulisi unohtaa riittävän levon merkitystä hyvinvoinnillensa, vaan pyrkiä säännöllisyyteen nukkumaanmenoajassa ja yöunien riittävyyteen. Hyvä henkinen turvallisuus syntyy turvallisuudesta ja elämänhallinnan tunteesta. - ei tarvitse pelätä mitään eikä ketään - osaa ja hallitsee työnsä - voi luottaa läheisiinsä ja työtovereihin Yhden osatekijän pettäessä voidaan kompensoida jos suuri osa muista asioista on kunnossa. Jos tulee taloudellisia huolia, mutta on työpaikka ja perhe, niin silloin huoli on helpompi kestää. Mikäli tulee taas useampia isoja ongelmia niin henkisesti ja ruumiillisesti terve ja hyväkuntoinen ihminen kestää suuretkin vastoinkäymiset paremmin. Työelämässä työnantaja on suuressa vastuussa. Työyhteisön tulee olla toimiva ja turvallinen. Työnantaja on esimiesten välityksellä velvollinen valvomaan ja ohjaamaan työyhteisön toimintaa niin, että kenenkään työntekijän turvallisuus ei vaarannu. Tämä koskee myös henkistä turvallisuutta. Työnantajan vastuulla on esimiesten kautta valvoa ja ohjata työntekijää niin, että työ ei aiheuta terveydelle vaarallista kuormitusta ja myös työsyrjinnän ja työpaikkakiusaamisen estäminen on viime kädessä työnantajan vastuulla. Työhyvinvoinnin perusedellytyksenä on työsuojelulainsäädännön noudattaminen. Toimivat ja lämpimät suhteet perheeseen ja lähiyhteisöön lisäävät henkistä hyvinvointia ja tuovat turvallisuudentunnetta. Esimiesten hyvä johtamistaito avoimessa työyhteisössä ja selkeässä organisaatiossa vaikuttaa myönteisesti työn sisältöön ja sen tuottavuuteen ja antaa työntekijälle valmiuksia omaksua työn tuottamat vaatimukset. Myös omat ja työyhteisön arvot ja asenteet sekä motivaatio tukee henkistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Ammatillinen osaaminen on vahva tuki hyvinvoinnille. Hyvinvoivilla työntekijöillä on hyvä toiminta- ja työkyky. Henkisen hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen perustana ovat hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto. Näiden säilymistä edistävät hyvä ruumiillinen terveydentila ja riittävä suorituskyky elämän eri tilanteissa. Omaa suorituskykyään voi ylläpitää ja parantaakin säännöllisillä ja terveellisillä elintavoilla ja kuntoliikunnalla. Lisäksi liian raskaalta kuormitukselta välttyminen työssä ja yksityiselämässä edistää sekä ruumiillista että henkistä hyvinvointia. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henkiseen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, työnantajan vastuu, ruumiillinen hyvinvointi, henkinen tuvallisuus, elämänhallinta |