Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Uusimmat kommentit

OmenankukatPirjo  1.8.2021 19:30

Satunnainen kuva

ihanat_kesakuvat__3
kevainen ilta
kirkon sisaankaynti
ihanat_kesakuvat__5
ihanat_kesakuvat__38
Parempi
uusi vuosi
ihanat_kesakuvat__33

Minäkään en

Share |

Maanantai 20.7.2009 klo 18:26 - Heljä Järvinen


Kesälläkin on joskus aikaa paneutua päivän lehtien kirjoituksiin. Löysinkin erinomaisen aiheen (Al liite su 19.7. Kansakunta kännissä, minä en) kirjoitukselleni Aamulehden toimittaja Elina Katajamäen innoittamana.

Olen monesti ystävieni kanssa keskustellessa todennut, että "olen tullut siihen ikään, että"... Niin, on paljon asioita joita "tämän ikäisenä" osaa katsoa eri näkövinkkelistä asian aiheuttamatta sen suurempaa tunnekuohuntaa ja monet sellaiset asiat, jotka eivät aikaisemmin tuntuneet koskettavan lainkaan, ovat mukavasti nivoutuneet arkipäivän askareisiin.

Iloinen perusluonteeni on ollut melko lyhyen elämäni aikana joitakin kertoja kohtalaisella koetuksella. Moni sanoo heti tässä kohtaa, että sehän on normaalia! Niin varmaan keskimääräisen vertailun mukaan on normaalia, että elämässä on hyviä ja huonoja hetkiä. Olenhan sen minäkin todennut. Miksi elämä ei voisi olla kuitenkin pelkkää nousukiitoa ja sitten, kun kaikki maallinen on saavutettu, kuuluu "poks" ja sen jälkeen saavuttaa kaiken taivaallisen. Siinäpä kysymys!

Toimittaja Katajamäki kirjoitti siitä, että kun hän lopetti alkoholin käytön, hän joutuu toistuvasti selittelemään miksi on "joutunut päätymään" tällaiseen ratkaisuun. Samanlaisten kysymysten "uhriksi" minäkin olen joutunut lopetettuani alkoholin käytön lähes kaksi vuotta sitten. Ne jotka eivät ole uskaltaneet esittää kysymyksiä suoraan minulle, ovat tehneet julkisesti omia johtopäätöksiä, että "sillä oli tosi vaikee alkoholiongelma" tai "se kärähti ratistakin sen tähden" jne. Ensimmäisen kommentin rohkenen ohittaa hymyillen, mutta toisessa kommentissa piilee jo riski saada tuomio yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai kunnianloukkauksesta. Miksi? Siksi, että se on valheellinen tieto, sillä en ole kärähtänyt ratista ja että tällä kommentilla on yritetty aiheuttaa vahinkoa minulle henkilökohtaisesti. "Kunnianloukkaus on luonnollista henkilöä kohtaan kohdistuva asianomistajarikos, josta rangaistaan rikoslain mukaan", kirjoittaa Suomen Rikoslaki. Kannattaa tutustua rikoslain 24. luku: Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta 8§ yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja 9§ kunnianloukkaus.

Olen siis tullut ”siihen ikään”, että minun ei tarvitse lähteä kaikenlaisiin ”kotkotuksiin” mukaan. Voin jo aika hyvin valita ja tehdä asioita, jotka positiivisella tavalla edesauttavat hyvinvointiani ja tukevat ajatuksiani elämästä yleensä. Olen ryhtynyt sellaiseksi elämän tarkkailijaksi. Huomioni onkin kiinnittynyt siihen, että aika moni ihminen pyrkii sitä aikaisemmin mainitsemaani nousukiitoa saamaan aikaiseksi päihteiden avulla ja useammat henkilöt lähes vuoden jokaisena päivänä. Meno on kuin linnunpoikasella joka pyrkii pyrstö tutisten pesästään maailmalle. Alku lähtee lupaavasti, mutta sitten nokka tai pyrstö kopsahtaa kanervikkoon. Alkoholin käyttäjällä ei vaan ole niin lupaavaa tulevaisuutta kuin tuolla linnunpoikasella, sillä linnunpoikanen oppii lentämään! Tipahtaessaan nousukiidosta alkoholin suurkuluttaja rypee entistä pahemmin jorpakossa ja joutuessaan suonsilmään ei herkästi nouse ylös edes auttamalla.

Ihmettelen tämän nyky-yhteiskunnan kaiken sallivaa kulttuuria. Alkoholin käyttäjiäkin oikein tuetaan yhteiskuntamme verorahoilla. Ensin lasketaan viinaveroa, että myynti kasvaisi. Sitten kun myynti kasvaa, lasketaan alle ja pillit soiden roudataan näitä ”kohtuu käyttäjiä” tai heidän läheisiään paikattavaksi lasarettiin ja loput viedään putkaan selviämään. Sieltä sitä sitten noloina kömmitään seuraavaan päivään ja ehkä pohditaan, mitä sitä tuli tehtyä. Valitettavan usein käy niin, että kerrasta ei tässäkään asiassa asianomainen opi. Samat henkilöt kännispäissään tekevät aina saman kaavan mukaan ja aina vain raaemmalla tavalla. Tuskin on opittu senkään jälkeen, kun joku on päässyt hengestään kännitörttöilyjen tähden ja useimmiten täysin ulkopuolinen asiaan kuulumaton henkilö saa kärsiä. Miksi muiden pitää maksaa alkoholin väärinkäytöstä johtuvat sairaudet, vahingonteot tai muut kulutuksen aiheuttamat erilaiset vakavat lieveilmiöt? Kun nyt tässä tälle tielle on lähdetty, että kaikenlaisia tukia jaetaan niin minäkin ottaisin vastaan yhteiskunnan tukea ja mielellään rahana, sillä yritän pitää itseni loistokunnossa, tosin ilman alkoholia. Liikuntavarusteille tulee hintaa ja terveellinen ravintokin maksaa.

Se, miksi en tarvitse alkoholia ilonpitoon on oma henkilökohtainen näkemykseni. Minun ei tarvitse myöskään selitellä kenellekään käyttämättömyyttäni. Kuten ei sitäkään, miten ”vällyjen alla pölisee”. Katson oikeudekseni olla myös kärsimättä muiden ylenpalttisesta juopottelusta! 

Mäkihyppylegenda Matti Nykästä lainatakseni; ”ehkä otan, ehkä en” tai ”ehkä sain, ehk´ en”.

 

juhannuskuva.jpg

Avainsanat: Elina Katajamäki, alkoholi, Matti Nykänen


Kommentit

1.8.2009 18:47  puoliraitis

Olet ilmeisesti löytänyt totuuden ja vapauden. Sellainen herättää kaljansärpijöissä kateutta. Itse voin ottaa, jos huvittaa, mutta ei ole pakko ja voin olla ilmankin, vaikkei ole pakko.

1.8.2009 19:49  Heljä Järvinen

Kiitos puoliraitis kommentistasi!

Olen ehkä löytämässä totuutta ja vapaus alkaa siitä, kun luopuu "riippakivistä". Kaljansärpijöiden henkinen hyvinvointi ei parane "kuppia kääntämällä" ja toivonkin heille voimavaroja kuluttavan kateuden sijaan rakentaa elämäänsä tavoitteellisemmalla ja palkitsevammalla tavalla.
Lukuisat julkaistutkin tutkimustulokset osoittavat, että kohtuukäyttö ei ole haitaksi. On julkaistu tutkimustulosta siitäkin mikä on kohtuullista käyttöä!

www.thl.fi
www.alko.fi (alkoholi ja terveys)


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini